Kasvatti

 Maanantai 30.9.2024

Kuuntelin muutama päivä sitten BookBeat-sovelluksen kautta tämän kirjan. Lukija Laura Birn. Kesto 1 tunti 40 minuuttia.

"Kasvatti", Claire Keegan, Tammi Keltainen kirjasto, 2024, 83 s., suomentanut Kristiina Rikman.

"Claire Keegan  (s. 1968) syntyi ja kasvoi Irlannissa suuren perheen nuorimmaisena. Hän on opiskellut englantia ja politiikan tutkimusta 

New Orleansissa ja kirjoittamista Walesin ja Dublinin yliopistoissa. 

Keeganin novellit ja pienoisromaanit ovat voittaneet useita palkintoja. 

Nämä pienet asiat oli vuoden 2022 Booker-ehdokkaana, ja se voitti maineikkaan The Orwell Pricen. Kasvatti-teksesta filmatisoitu elokuva Hiljainen tyttö oli Irlannin Osacar-ehdokas 2022." (Takakansi)

Tätä kirjaa sanoisin pieneksi helmeksi. Vaikka sivuja on  vain 86, niin sisältö on sitä vaikuttavampi. Koko tarinan painopiste on lapsen näkökulmassa, siksi se ehkä puhuttelee paremmin kuin jos se kerrottaisiin selkeästi aikuisen silmin kuvattuna. Kirjan lopun lähestyessä sydämeni alkoi suorastaan jyskyttää: Miten tämä kirja oikein päättyy? Ja kun kirja sitten päättyi, tuntui kuin se olisi jäänyt kesken.  Olisin mieluusti kuunnellut vielä vaikka 86 sivua lisää.

E-kirjoista

Ma 3.11.2014

Sain vihdoin käytyä avauttamassa lukkoon menneen iPadini. Se lojui käyttämättömänä yli vuodenpäivät ja niin unohdin salasananikin. En edes muistanut, että olin laittanut siihen salasanan kiusakseni. Mutta niin vain olin ja kun kävin ko. vempaimen kanssa jonkun applegurun luona asiaa selvittämässä, se selvitys maksoi maltaita. No, joka tapauksessa nyt tilanne on taas hallinnassa.

Latasinpa sitten muutaman ilmaisen e-kirjan iPadiin ja ostin peräti kaksi. Tykkään enemmän paperisista kirjoista, mutta kirjoitan nykyisin aika paljon tietokoneella, joten kirjoittaminen on tietokoneella ihan OK vaan lukeminen ei niinkään. Äänikirjat taas ovat parasta esim. tietokoneelta kuunneltuna.

Siis joka tapauksessa latasin muutaman kirjan, nimittäin Kari Välimäen Opi tekemään e-kirja ja ryhdy indie-julkaisijaksi, Jukka k. Korpelan Tee itse e-kirja - Opas e-kirjan tekemiseen Sigil-ohjelmalla sekä lahjaksi saamani ilmaisen kirjan Camilla Läckbergin Majakanvartija. Mitään niistä en vielä ole lukenut.

Voi olla, että ostin nuo e-kirjaoppaat ihan turhaan, koska netissä on vastaavia palveluja ilmaiseksi. Mm. tämä Tee oma kirja! Korpelan e-kirja maksoi lähes parikymppiä, mutta Välimäen vain kolmisen euroa.

Varmaan kahlaan tuon Majakanvartijankin vielä läpi, vaikka en ole dekkarien ystävä. "Vangitseva rikosromaani" lukee mainoksessa, mikä ei mitenkään kolahda minuun, koska en tosiaan ole tuon genren harrastaja.

Latasin sitten vielä pari ilmaista kirjaa, joista gopyright on vanhentunut. Nimittäin Saima Harmajan runokirjan Kaukainen maa vuodelta 1937 ja Teuvo Pakkalan äänikirjan Lapsia.

Tässä vielä hyvä linkki ilmaisten nettikirjojen etsijöille: http://www.digitoday.fi/viihde/2014/08/14/mista-ilmaisia-e-kirjoja-tabletiin-tassa-muutama-vinkki/201411203/66

Lainaan vielä tähän yhden tutkimustuloksen:

"Tuoreen tutkimuksen mukaan e-kirjoja ei sisäistetä paperikirjojen tavoin.
– Lukiessasi tarinaa paperilta tunnet sormillasi sivujen määrän kasvavan vasemmalla ja kutistuvan oikealla. Visuaalisten ärsykkeiden ohella käytettävissäsi on tuntoaistin tuottama edistymisen tunne, arvioi tutkimusta johtanut Anne MangenStavangerin yliopistosta Norjassa.Norjassa julkaistiin viime vuonna myös kymmenvuotiailla tehty koe, jossa vertailtiin koetuloksia tekstin paperilta ja pdf-tiedostolta lukeneiden kesken. Paperia käyttänyt ryhmä pärjäsi merkittävästi paremmin luetun ymmärtämisessä.
Mangen johtaa tutkimusverkostoa, joka pyrkii selvittämään, millaisissa muodoissa erilaisia sisältöjä tulisi tarjoilla tekstien digitalisoituessa. Verkoston mukaan digitaalinen lukeminen on luonteeltaan katkonaisempaa, lyhyempiin teksteihin keskittyvää sekä lukemisen kognitiivisiin ja emotionaalisiin puoliin negatiivisesti vaikuttavaa." Tekevätkö e-kirjat ihmisistä tyhmempiä?

Risto Rasan kootut

To 30.1.2014

Löysin Risto Rasan herkät runot jo 70-luvulla. Siitä asti hän on ollut yksi suosikkirunoilijoistani. En tiedä, miksi hänen luontorunonsa puhuttelevat minua erityisellä tavalla.

Enimmäkseen Rasa onkin runoillut luonnon innoittamana. Itse lapsuuteni ja nuoruuteni maaseudulla viettäneenä tykästyin heti näihin lyhyisiin runopätkiin, joista aistii pieniä yksityiskohtia suuresta luonnon maailmasta.

"Katson penkiltä
    kun varpusenpoika kylpee.
En ajattele ikäviä,
    älä sinäkään."

Tämä Tuhat purjetta Seven-pokkari sisältää Rasan kokoelmat 1971–1990. Jos laskin sisällysluettelosta oikein, kirjassa on kahdeksan runokokoelmaa. Tuhat purjetta koostuu 442 sivusta ja runojakin on siinä satoja. Yleensä Rasan runot ovat vain muutaman rivin pituisia. Ne ovat pieniä kiireettömiä välähdyksiä, luontolyriikkaa useimmiten. Täältä voi lukea lisää Risto Rasan runoja suomeksi ja englanniksi.

Rasan Runot ovat joskus yllätyksellisiä, joskus tavanomaisa välähdyksiä ohikiitävistä hetkistä metsässä, pihalla, niityllä, ulkona.

"Kesä.  

Hyttynen hoitaa 

heinänuhaani akupunktiolla."

Kuitenkin ne ovat yksinkertaisuudessaan monesti sangen puhuttelevia ja rauhallisia, myönteisiä. Rasa ei pyri ylireagointiin, ei suuriin älyllisiin tai tunteellisiin räjähdyksiin, ei nautiskele paatoksesta, ei hyökkää kohti.

Sinä on hänelle läheinen, ei töykeän manipuloiva. Rasa tarkkailee ja näkee, kuuntelee ja katselee, hänen reagointinsa on lempeää ja hyväksyvää. Rasan runot eivät revi, ne ennemmin rakentavat, niissä on toivoa ja luottamusta.