Kirjan ja ruusun päivästä vuonna 2013

Su 28.4.2013

Kuten useimmat tietävätkin, menneellä viikolla oli kirjan ja ruusun päivä.Töissä oli tuo päivä huomioitu näin kivasti:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Jokainen joka toi lainaksi tai jopa lahjoitti kirjan kollegoille luettavaksi, sai ottaa siitä hyvästä itselleen ruusun!

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Töistä kotiin mennessä minulla oli mahdollisuus poiketa Jakomäen kirjastossa. Ajattelin, että ehkä kirjastot kautta pääkaupunkiseudun ovat huomioineet tämän historiallisen päivän. Vaan ei. Kirjoja kirjastossa kuitenkin aina on, joten ainakin se kirjapuoli tuon päivän suhteen toteutui kuten se toteutuu kirjastoissa joka arkipäivä.

Neulegraffiitti pylväässä sai olla Jakomäen kirjaston "ruusu-puoli" ja pirteä kukko myös:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Ehdin sopivasti klo 18 seuraamaan runoraatia Lasipalatsin kirjakauppaan. Esillä oli nuorta runoilijaväkeä, jopa niin että kaikkia heidän esittämiään runoja ei oltu vielä edes julkaistu. Raadissa mukana olivat Jukka Virtanen, Heikki Kujanpää ja Noora Dadu. Runojaan lausuvat Satu Lepistö, Piritta Porthan, Sakari Oka, Janne Nummela, Jukka Viikilä ja Irina Javne.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Yleisöä oli kourallinen eli sen verran, mitä pienen kirjakaupan tiloihin juuri ja juuri mahtui:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Runoilijat tässä ryhmäkumarruksessa:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Ja tässä vielä yksitellen:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Yhteenvetona voin sanoa, että ihan viihtyisä tilaisuus kokonaisuudessaan. Raatilaiset kommentoivat runoja kiinnostavasti ja runoilijat esittivät hienosti toistensa töitä. Aplodeja!

Vähän minua kyllä ihmetytti ohjelman vetäjän lausunto heti alkuun, hän kun sanoi heti alkuun, ettei videoitaisi eikä kuvattaisi  ja totesi jotenkin näin: --- että kun tämä nyt ei ole televisioon menossa... Luulisi, että nuoret runoilijat, jos ketkä, tarvitsivat julkisuutta, jotta heidän teoksiaan ostettaisiin, vaikka raati nyt ollutkaan "televisiossa".

Sitten myös hämmästyin kirjakaupan omistajan puheita, kun tiedustelin runoraadin runoilijoiden listaa ja tämä naishenkilö (itse ehkä viisissä kymmenissä) totesi minulle, että kyllähän se on netissä Facebookissa, mutta Tehän ette ole ole siellä. Odotin, että hän sanoisi vielä, että Tehän ette osaa varmaan käyttää tietokonetta saati Internettiäkään... Loppu jäi häneltä varmaan sanomatta siksi, että kerkisin hölmöyksissäni väliin töksäyttää, että olenhan minä... ;D

Tällaiset mielipiteet ovat kyllä jo tulleet niin tutuiksi, etten enää oikein viitsi edes sanoa, että "kyllä minä niin mieleni pahoitin...", mistä sanonnasta viime vuoden ruusun ja kirjan päivän kirjailija on jo tullut tunnetuksi. Totuuden mukaisesti on kyllä myönnettävä, että joskus tosiaan pännii, kun joku kakskymppinen miehen alku, jonka korvantaukset eivät vielä ole edes kuivuneetkaan, alkaa tälle mummolle tosissaan ja sangen alentuvasti selittää Macin käyttöä, sillä olen käyttänyt Mac-konetta jo ennen kuin pojan vekara oli edes syntynytkään. :) Enkä ole ainut, joka vastaaviin tilanteisiin on törmännyt. Ekonomiystäväni kertoi joskus, että hänelle oli kaupassa joku myyjä sanonut jotain semmoista kuin, että varmaan joku hänen lapsistaan tai lapsenlapsistaan osaisi opastaa hänet koneen kanssa alkuun...

Ja sitten loppujen lopuksi ihmettelen, miten vähän kirjamaailma tänä vuonna huomioi kirjan ja ruusun päivää. Uusia kustatamoja on syntynyt kuin sieniä sateella, mutta kovin äänettömiä ne ovat eivätkä ymmärrä edes hyödyntää päivää, jolla itsessään on jo aika paljon mainosarvoa valmiiksi.

Kirjan ja ruusun päivänä luonto näytti vielä ankeat kasvonsa:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Mutta erään kaupan näyteikkunasomistus sopi hyvin päivän teemaan, vaikka ei olisi päivää huomioiden tehtykään:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Kirjan ja ruusun päivän ohjelmaa 2013

Ti 23.4.2013

Jotta saisi selville, mitä Kirjan ja ruusun päivänä tapahtuu Helsingissä, pitää suorastaan heittäytyä salapoliisiksi. Ilmeisesti kustantajat eivät erityisemmin arvosta tätä päivää tai sitten sitä ei osata mainostaa. Kuitenkin pari kolme kirjakauppaa on mukana tapahtumassa. Toisaalta arkipäivänä ei ehdi joka paikkaan. Minäkin pääsen töistä lähtemään vasta siinä klo 15:n aikoihin, jolloin suuri osa tapahtumista on jo ohi.

Akateeminen kirjakauppa ratsastaa Jari Tervon Jarrusukalla. Ohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa kirjakaupan nettisivulta:

Kirjan ja ruusun päivän ohjelma

Helsingin keskusta tiistaina 23.4.  

10.00 - 19.00 Kallion ilmaisutaidon lukion Taskulyyrikot kirjoittavat runoja mittatilauksena
14.15 Pikku-Finlandia -palkinnon julkistaminen
14.30 Kiitos kirjasta -palkinnon julkistaminen
15.00 Katja Kettu: PIIPPUHYLLY Haastattelija Anna-Riikka Carlson
15.30 Anu Silfverberg: ÄITIKORTTI 16.00 Markus Leikola: MATKALLA TÄNNE Haastattelija Inger Ruotanen
16.30 Olli Bäckström  POLTTOLUNNAAT Haastattelija Mirkka Lappalainen
17.00 Jari Tervo: JARRUSUKKA Haastattelija Pasi Somari
17.30 Joonas Konstig: TOTUUS NAISISTA Haastattelija Mikko Aarne
18.00 Jarkko Sipilä: RAHAN METSÄSTÄJÄT 

Myös Turun, Tampereen ja Oulun kirjakaupoissa on jotain ohjelmaa. 

Katsotaanpa sitten Suomalaisen kirjakaupan sivuja:
Kirjan ja ruusun päivän ohjelma
Jälleen Jari Tervo on kovasti esillä ja muita ei taida ollakaan. Ohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa kirjakaupan nettisivulta:

23.4. Helsingin Aleksanterinkadun myymälässä Kolmen sepän kirjatreffit: vieraana Jari Tervo, isännöi Mikko Kuustonen. 

"Kirjatreffit on kahden ihmisen tiivis keskustelu teoksesta, sen synnystä ja teemoista", kuvaa Mikko Kuustonen. Kolmen sepän kirjatreffejä pidetään kerran kuukaudessa ja keskustelujen lisäksi tapahtumassa kuullaan myös Mikko Kuustosen valitsemaa musiikkia. Tapahtumassa esiintyvät kirjailijat lahjoittavat viisi signeeraamaansa teosta valitsemalleen hyväntekeväisyyskohteelle.

23.4.2013 kirjatreffeille saapuu Kirjan ja ruusun päivän nimikkokirjailija Jari Tervo! Mikko Kuustonen jutustelee Tervon kanssa klo 16-17 Kirjan ja ruusun päivän erikoiskirjasta Jarrusukka. Kyseisen kirjan saa kaupan päälle vain 23.4.2013, kun ostaa mitä tahansa kirjoja vähintään 10 eurolla. Jarrusukka-kirjaa ei myydä eikä sitä saa muina päivinä.   

Lasipalatsin kirjakauppa Kirja on mukana myös :

Kirjan ja ruusun päivänä 23.4.2013 Lasipalatsin kirjakauppa Kirjassa esiintyy vaikuttava joukko kirjailijoita. Aukion puolella lipan alla pääsee tutustumaan erilaisiin kirjallisuuden elämyksiin. 11.00 Tapahtuma alkaa kirjakauppa Kirjassa ja kirjastoauto Stara saapuu Lasipalatsin aukiolle 12.00 - 18.00 Kirjakojut Lasipalatsin aukiolla Lasipalatsin aukion puolella toimintaansa esittelevät Kirjasto 10, Kohtaamispaikka, Nuoren Voiman Liitto, Lukukeskus, Sarjakuvakeskus, Annantalo ja kirjastoauto Stara. 18.00 Dokumentti Kohtaamispaikassa: Portti maailmaan, Gateway to the World 18.00 - 20.00 Runoraati Kirjakauppa Kirjassa 20.00 Iltaklubi Acoustic Tuesday Mbarissa : Minttu ja Olli sekä DJ Ministeri Esiintyjät kirjakauppa Kirjassa: 12.00 Anni Lappela, Siperian kansan satuja (Idiootti) 12.15 Jutta Saanila, Läsnäilo (Minerva) 12.45 Timo Hännikäinen, Hysterian maa (Savukeidas) 13.00 Inka Nousiainen, Kirkkaat päivät ja ilta (Siltala) 13.30 Johanna Venho, Revitään rikki se rakkaus, haast. Anna-Riikka Carlson (WSOY) 13.45 Tommi Melender, Yhden miehen orgiat ,haast. Samuli Knuuti (WSOY) 14.30 Sakari Oka, Punainen varis (Impressio) 15.00 Markus Leikola, Matkalla tänne, haastattelee Inger Ruotanen (Schildts) 16.15 Anu Juvonen, Lähiöoksennus (Minerva) 16.30 Tua Harno, Ne jotka jäävät, haastattelee viestintäpäällikkö Tarja Kopra (Otava) 17.15 Taavi Kassila, Onnellisuuden jooga (Basam)

Minna Joenniemen runoraati livenä Lasipalatsilla

Päivän kruunaa klo 18 alkava runoraati, jonka vetää TV:stä tuttuun tapaan Minna Joenniemi. Raadissa mukana Jukka Virtanen, Heikki Kujanpää ja Noora Dadu. Runojaan lausuvat Satu Lepistö, Piritta Porthan, Sakari Oka, Janne Nummela, Jukka Viikilä ja Irina Javne.

Jotain Kirjan ja ruusun päivästä ym.

Ti 24.4.2012

Huomaa, että Kirjamessut ovat kaikin tavoin rynnineet ohi Kirjan ja ruusun päivän ja jättäneet sen täysin lapsipuolen asemaan.

Katsokaapa miten pienellä Kirjan ja ruusun päivä on tuossa katupuhujan mainoksessa!
Päivän mainosarvoa ei ole ymmärretty! Kuva: © Marleena  

Minulla oli eilen aika kampaajalla kello 14 eli siihen samaan aikaan kuin Akateemisessa alettiin jakaa joitakin tämän vuoden kirjallisuuspalkintoja. Kun mainitsin kampaajalleni Kirjan ja ruusun päivästä, hän kysyi, mitä se tarkoitti ja mikä semmoinen päivä oikein on. Juttelimme sitten kaikenlaista ja yhteinen kiinnostuksemme elokuviin poikikin pitkät löpinät.
Minulla on tapana ottaa kerran vuodessa kunnon permanentti, joka sitten auttaa suomalaisen velton tukkani pysymään paremmin kuosissaan, vaikka enimmät kiharat jätänkin kampauksessani yleensä piiloon eli föönaan suoremmaksi. Minua ei myöskään yhtään harmittanut, vaikka kirjatapahtumat vilistivät toisaalla ohi sillä aikaa kun selailin välinpitämättömästi aikakauslehtipinoa siinä kampaajan tuolissa istuessani. Ainoa, mikä ehkä mietitytti, oli satasen lasku kiharoistani. Olisinhan voinut jättää permiksen ottamatta ja ostaa tuolla rahalla kirjoja! Kotini kuitenkin pursuaa kirjoja ja luettavaa on liiankin kanssa.

Kuva: © Marleena  

Kampaajalta lähdin keskustan Suomalaiseen kirjakauppaan ja näin sitten ison mainoskyltinkinn ko. puodin ulkopuolella katon korkeudella: "Ei tehdä tästä nyt numeroa, mutta..." Kirjakauppa oli jo perjantaista asti juhlinut syntymäpäiviään (100 vuotta?) ja remontin valmistumista erinäisillä kirjailijavierailuilla yms. Oman selkäsärkyni takia en ollut liikkunut alueella ja niin olin asiasta täysin tietämätön. Myös Hesarin olin lukenut vain sunnuntaina enkä ollut huomannut missään mainosta ko. asiasta ja niin en ollut tiennyt tapahtumasta mitään. Se kyllä vähän harmitti. Metro-lehden sentään luen yleensä työmatkalla joka päivä, mutta joko siinä ei ollut kerrottu tapahtumasta mitään tai sitten en ollut huomannut heidän mainostaan.
Toisaalta tuo musta iso taulu katon korkeudella oli sangen näkymätön. Valkoista tekstiä mustalla pohjalla oli vaikea lukea kauempaa. Epäonnistunut kyltti kaiken kaikkiaan, sen sanon entisenä mainosalan ihmisenä.

Kyrön kirjaa oli Akateemisessa runsaasti. Kuva: © Marleena 

Tulin paikalle parahiksi kuuntelemaan erästä Suomen luetuinta runoilijaa Heli Laaksosta. En huomannut, että kännykkäni säädöt olivat pielessä, joten sain pirteästä runoilijasta vain sangen sumuisia kuvia.

Kuva: © Marleena  

Seuraavaksi menin Akateemiseen, missä oltiin juuri haastattelemassa Jari Järvelää. Huomasin vihdoin korjata kännykkäni säädötkin. Katsoin vielä valokuvaaja Stefan Bremerin  haastattelun, mutta sitten halusinkin jo ruokaa, koska en ollut syönyt koko päivänä paljon mitään.

Kuva: © Marleena  

Stockan ylimmässä kerroksessa popsin salaatin ja makoisan itämaisen mausteisen kanakeiton. Unohdin jopa lompakkoni kassalle enkä kuullut edes kuulutusta (takanani leikkipaikassa kiljuvien lasten äänten takia), kun kovaäänisellä etsittiin pörssin omistajaa. Onneksi joku henkilökunnasta kiersi lompsan kanssa ja ällistyneenä näin hänellä tuon omaisuuteni. Maksan yleensä pankkikortilla ja olin vain työntänyt pankkikortin käsilaukkuni sivulokeroon ja jättänyt kukkaron kaikkine muine kortteineen kassan luo tiskille. Stressiä?

Katsoin siis päivän annoksen kirjamaailmasta riittäväksi enkä haikaillut enempää. Olin tehnyt jopa kaksi kirjaostosta, Katherine Pancolin Krokotiilin keltaiset silmät (2011, Bazar) ja Tri Annika Dahlqvistin kirjan Karppaus, Opas ja keittokirja (2011, readme.fi). Molemmista ostoksista sain tuon kaupanpäällisen Tuomas Kyrön kirjan Miniä. Akateemisen puolella en huomannut erityisisen edullisia kirjatarjouksia, mutta Suomalaisessa oli todella paljon hyviä tarjouksia. Kävinkin Suomalaisessa kirjakaupassa peräti kaksi kertaa ostoksilla, ennen Stockalle syömään menoani ostin tuon Karppaus-kirjan ja sitten vielä kotiin lähtiessäni hain tuon Krotiilin keltaiset silmät. Katherine Pancolin haastattelua en harmikseni ehtinyt nähdä.

Kaikenkaikkiaan minua hieman harmitti, etten ollut netistä löytänyt Suomalaisen kirjakaupan ohjelmaa. Kirjan ja ruusun päivän mainoksissa ei kerrottu, että heillä on koko päivän kirjailijavierailuja. Heli Laaksosenkin haastattelustakaan en etukäteen tiennyt. Ehkä kirjakauppojen pitäisi tarkentaa mainontaansa ja huomioida myös nettiä käyttävät asiakkaat. Itse vanhana mainostoimiston työläisenä ihmettelenkin todella, että joku kirjakauppa jättää Kirjan ja ruusun päivän pois mainoksistaan sen takia, että viettää syntymäpäiviään ja juhlii remontin valmistumista. Harva voi tietää, että juhlitaan muuta kuin Kirjan ja ruusun päivää, jos ei ole sattunut juuri kulkemaan ko. kaupan ohi. Myös Suomalaisen kirjakaupan ikkunamainonta oli aivan olematonta. Säästävät väärässä asiassa, ikkunasomistus on liikkeen A & O ja mainonta tuo asiakkaat. Näissä työntekijöissä ei kannata säästää, sanoo copywriterinä ja Art Directorina toiminut Marleena.

Kauppias, ehkä jopa karkoitat asiakkaat, jos teet mainokset itse. Toisaalta  huonokin mainos on mainos ja voivathan nämäkin sepustukset tuoda muutaman uuden asiakkaan eli informatiivisia nämä ovat ainakin tavoitteeltaan:

Kuva: © Marleena

Nyt, kun aloitan karppauksen oikein kunnolla, edistymisestäni laihduttamisessa voi lukea paremmin toisesta blogistani Arkea, juhlaa ja unelmia. Yritän saada pois 20 kiloa!

Kirjan ja ruusun päivä 2012

Su 22.4.2012
Huomenna maanantaina 23.4.12 vietetään jHs ainakin Helsingissä Kirjan ja ruusun päivää jälleen kerran. Alkuviikolle on luvattu sateita, saa nähdä joko huomenna taas vettä ripottelee. Kevättähän se tekee ja yksi kevään enteistä on tuo Kirjan ja ruusun päivä.

Useat kirjakaupat mainostavat  tätä tapahtumaa:
http://www.kirjanjaruusunpaiva.fi/kirjakaupat
http://kirjakauppaliitto.fi/?page_id=25
http://www.kirjanjaruusunpaiva.fi/

Tuomas Kyröäkin sponsataan. Hänen uusimman kirjansa saa kaupan päälle kympin kirjaostoksesta.
Linkit:
http://nyt.fi/20120412-tuomas-kyroen-uusi-teos-on-tarjolla-vain-kirjan-ja-ruusun-paeivaenae/
http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/kirjat/2772136/tuomas-kyro-kirjan-ja-ruusun-paivan-kirjailijaksi
http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/Content_10151_10051_-77?catid=9&id=752&box=storenews&gclid=CMGPxLeiya8CFedZmAod4DG6ag
http://www.bazarforlag.fi/ajankohtaista/nyt/2012/04/kirjan-ja-ruusun-paiva-234
http://cult24.fi/tuomas-kyro-paljastui-kirjan-ja-ruusun-paivan-kirjailijaksi/

Gaudeamus Portaalissa viettää myös tätä merkkipäivää: http://www.gaudeamus.fi/nyt/kirjaruusu2012

Akateemisen kirjakaupan tapahtumat 23.4.2012 (Helsinki, Tampere, Turku)
Helsingissä:

11.00–17.00 Kallion lukion Taskulyyrikot runoilevat tilauksesta

14.00 Pikku-Finlandia -palkinnon jako

14.15 Alvar Renqvist -palkinnon jako

14.25 Vuoden libristi -palkinnon jako

14.35 Kiitos kirjasta -mitalin jako Kohtaamispaikalla

14.45 Kohtaamispaikalla Kirsti Mäkinen: Kruunupäinen käärme ja muita Suomen kansan tarinoita, haastattelija Annamari Arrakoski-Engardt

15.15 Kohtaamispaikalla Susanne Ringell: På utvägen var jag en annan, haastattelija Sara Ehnholm Hielm
15.45 Kohtaamispaikalla Katherine Pancol: Kilpikonnien hidas valssi, haastattelija Annamari Arrakoski-Engardt
16.15 Kohtaamispaikalla Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja ja ruskea kastike, haastattelijaAnnamari Arrakoski-Engardt

16.45 Kohtaamispaikalla Eino Leino: Kirjailijoiden Helsinki, haastattelija Annamari Arrakoski-Engardt
17.15 Kohtaamispaikalla Jari Järvelä: Château Inkeroinen, haastattelija Annamari Arrakoski-Engardt

17.45 Kohtaamispaikalla Stefan Bremer: Helsinki, haastattelija Annamari Arrakoski-Engardt
18.15 Kohtaamispaikalla Sinikka Nopola: Matkustan melko harvoin ja muita kirjoituksia, haastattelija Annamari Arrakoski-Engardt

Huomaa nämä myös:

Suomalainen Kirjakauppa

Christian Rönnbacka, Operaatio Troijalainen

Katherine Pancol, Kilpikonnien hidas valssi

klo 17.00 Suomalainen Kirjakauppa, Aleksanterinkatu, Helsinki
Haastattelijana kustannustoimittaja Hilla Hautajoki, Bazar
klo 17.30 Suomalainen Kirjakauppa, Aleksanterinkatu, Helsinki
Haastattelijana toimittaja Sini Sovijärvi, Yleisradio

Tällainen oli Kirjan ja ruusun päivä vuonna 2009:

 

Kirjallisuuspalkinnot puhuttavat

La 12.11.2011

Yllä: Kuvakaappaus MTV3:n uutisista

Kirjat ovat saaneet viime vuosina yhä enemmän tilaa mediassa ja erilaiset palkinnot, palkkiot ja apurahat ovat nousseet yleiseksi aiheeksi lehdistössä. Ns. tavikset niistä eivät kai sen enempää piittaa kuin ennenkään. Lukutoukat, eliitti, "sivistyneistö" ja kirjailijoiksi aikovat ja senkaltaisesta urasta haaveilevat kai ovat juuri niitä, joita asia eniten kiinnostaa. Eliitti voi olla kirjallisuuskuvioissa mukana joko yleissivistyksen puitteissa (muistan miten kouluaikana äidinkielenopettajani erityisesti kielsi käyttämästä sanaa "puitteissa"), siis taustavaikuttajina ikäänkuin raameissa: mm. ostavana yleisönä ja siksi tärkeänä tekijänä, mutta myös diletantteina niin sanan myönteisessä kuin kielteisessäkin merkityksessä.

Suomen Kustannusyhdistys ry:n yhdessä opetusmineteriön kanssa 1983 perustama Suomen Kirjasäätiö valitsee vuosittain suomalaisen romaanin, jonka kirjoittaja saa Finlandia-palkinnon.

"Suomen Kirjasäätiö on nimittänyt myös lautakunnan, joka valitsee enintään kuusi romaania palkintoehdokkaaksi. Valintalautakunnan puheenjohtaja on kulttuuritoimittaja Hannu Marttila ja jäsenet toimittaja Tuula Ketonen (Olga K) ja suomentaja Kristiina Rikman."

Tässä tarkemmin:

"Palkintolautakuntaan on nimetty seuraavat henkilöt:
kulttuuritoimittaja Hannu Marttila, puheenjohtaja
toimittaja Tuula Ketonen (Olga K)
suomentaja Kristiina Rikman 

Lopullisen palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee teatterinjohtaja Pekka Milonoff.

Pyydämme kustantajia lähettämään lautakunnan jäsenille Kirjasäätiön toimistosta (sirkku.palomaki@kustantajat.fi, tai puh. (09) 228 77 252) saataviin osoitteisiin kappaleet niistä romaaneista, joiden halu­taan osallistuvan valintaan.

Liittäkää lähettämiinne kirjoihin saate, jossa kerrotaan kirjan olevan FIN­LANDIA-ehdokas. Yhden kappaleen pyydämme lähettämään myös Suomen Kirjasää­tiölle osoitteeseen PL 177, 00121 HEL­SINKI.

Osallistumismaksun, 80€/kirja, Suomen Kirjasäätiö laskuttaa erikseen.

Finalisteiksi päässeiden teoksien kustantajilla on tapana tehdä yhteismarkkinointia ehdokasteoksista. Tämän markkinoinnin kustannuksista ja toteutuksesta vastaavat kustantajat itse.

Pyydämme, että kilpailuun osallistuvat kirjat lähetettäisiin aina heti niiden ilmestyttyä. On erityisen tärkeää, että lautakunta saa keväällä ilmestyneet kirjat luettavakseen jo ennen kesää.

SUOMEN KIRJASÄÄTIÖ"

Tunnustuspalkinto on jaettu vuodesta 1984 lähtien. Kirjasäätiö nimeää myös henkilön, joka valitsee voittajan. Voittaja valitaan säätiön nimeämistä kirjoista. Miksi yksi henkilö saa päättää näinkin suuren palkinnon antamisesta, on kadunmiehelle (-naiselle) arvotus. Ainakin minulle. Tänä vuonna kuusi ehdokasta on valittu 130:stä kirjasta.

Pitää muistaa, että Kirjasäätiön takana on siis yhdistys, joka on suomalaisten kirjankustantajien yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö. Takana ovat siis kaupalliset intressit.

Ketkä ovat Finlandia-ehdokkaat ja kuka lopulta korjaa vuoden 2011 potin, 30 000 euroa selviää viimeistään 1. joulukuuta, jolloin 28. kerran kyseinen palkinto jaetaan. Tänä vuonna voittajan valitsee KOM-teatterin ohjaaja, vasemmistolainen Pekka Milonoff.

Ehdokkaiden joukossa on vasemmistonuorten novellikilpailun voittaja esikoiskirjailija Laura Gustavson, novelli oli Kesä rynkyn kanssa, romaani on Huorasatu, Into.
Muut Finlandia-ehdokkaat ovat esikoiskirjailija 
Jenni Linturi – Isänmaan tähden,Teos; 
Kristina Carlson – William N. päiväkirja, Otava; 
Rosa Liksom – Hytti nro 6, WSOY; 
Laila Hirvisaari – Minä, Katarina, Otava  ja 
Eeva-Kaarina Aronen – Kallorumpu, Teos. 

Lue lisää Suomen kirjasäätiön sivuilta (☜ klikkaa)

"Kirjailijan tai kustantajan, joka haluaa asettaa julkaisemansa romaanin ehdolle Finlandia-palkinnon saajaksi, on toimitettava teos kullekin lautakunnan jäsenelle säätiön ilmoittamaan määräpäivään mennessä. Lähettäjän on lisäksi toimitettava yksi kappale kirjaa säätiön toimistoon sekä maksettava säätiön tilille osallistumismaksu, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain.

Palkintoehdokkaita nimettäessä lautakunta ottaa huomioon edellisen vuoden lautakunnan ehdollepanopäätöksen jälkeen ilmestyneet uudet romaanit. Mikäli romaani on julkaistu alkuperäisteoksena muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, se voidaan siirtää käsiteltäväksi silloin kun romaanin suomen tai ruotsin kielinen käännös ilmestyy.

Lautakunnan tulee pyrkiä päätöksessään yksimielisyyteen. Mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta, on suoritettava äänestys, jos yksikin lautakunnan jäsen sitä vaatii. Lautakunnan on perusteltava päätöksensä.
Lautakunnan kokouksissa käytyjä keskusteluja tai äänestyksiä ei julkisteta. Palkintoehdokkaat, palkinnon saaja sekä päätösten perustelut julkistetaan Suomen Kirjasäätiön järjestämissä tilaisuuksissa."

Aikaisempien Finlandia-palkintojen saajat näet täältä.

Alun perin palkinto myönnettiin mille tahansa kaunokirjalliselle teokselle, mutta vuodesta 1993 sen on voinut saada vain romaani. Samana vuonna sääntöjä muutettiin siten, että lopullisen palkinnonsaajan valitsee kolmijäsenisen lautakunnan ehdolle nimeämistä 3–6 kirjasta yksi tuomari. Finlandia-palkinto on Suomen tunnetuin kirjallisuuspalkinto.
Palkinto myönnettiin sääntöjen mukaan aiemmin vain Suomen kansalaiselle, mutta kun ehdokkaaksi vuonna 2010 nousi Alexandra Salmela, jonka huomattiin vasta jälkikäteen olevan Slovakian kansalainen, muutettiin sääntöjä siten, että vastedes palkinto myönnetään ansiokkaalle suomalaiselle romaanille riippumatta kirjoittajan kansallisuudesta. Wikipedia

EDIT:

"Lautakunnan kokouksissa käytyjä keskusteluja tai äänestyksiä ei julkisteta. Palkintoehdokkaat, palkinnon saaja sekä päätösten perustelut julkistetaan Suomen Kirjasäätiön järjestämissä tilaisuuksissa."

En tiedä muita julkisia, siis yleisölle avoimia, Suomen Kirjasäätiön tilaisuuksia kuin Kirjan ja ruusun päivän tapahtuman, joka pidetään toukokuun 6. päivänä. Wikipedia En muista siellä kuulleeni syitä siihen, miksi Finlandia-palkinnon valitsee vain yksi henkilö.

"SKY on Suomen vanhin elinkeinoelämän etujärjestö. Se on perustettu vuonna 1858. Yhdistystä ideoimassa ja perustamassa oli monia aikansa voimahahmoja: Z. Topelius, Paavo Tikkanen, F. W. Frenckell. Ensimmäisenä toimintavuotenaan sillä oli 19 jäsentä.


Toimintansa alussa SKY keskittyi tehostamaan kirjojen jakelua ja luomaan maahan kirjakauppaverkkoa. Tällöin kehitettiin tänäkin päivänä maailmassa ainutlaatuinen näytevarastojärjestelmä. Muun kustantajien edunvalvonnan vuoro tuli vasta vuosikymmeniä myöhemmin.


SKY:n ja kirja-alan historiaan voit tutustua tarkemmin 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistusta teoksesta Paras tawara maailmassa (Kai Häggman, Otava 2008)


Suomen Kustannusyhdistys ja sen jäsenet
Tänään SKY:n jäsenenä on yli 100 kirjankustantajaa. Ne vastaavat noin 80 %:sta maan kaupallisesti kustannetuista kirjanimikkeistä ja yli 90 %:sta kirjamyynnistä. SKY:n jäsenyritykset julkaisevat vuosittain noin 5 000 uutuuskirjanimikettä. Kustannusyhdistyksen jäsenten myynnin arvo on noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Kustantamot työllistävät välittömästi yli 1 500 ihmistä. Tämän lisäksi tulevat mm. painolaitosten ja logistiikkayhtiöiden henkilöstöt."

Kirjan ja ruusun päivän saalista

La 28.5.2011
Palataanpa vielä kirjan ja ruusun päivään, joka siis oli tiistaina 24.5.2011. Päivä oli antoisa. Pidin kirjailijahaastatteluista, jotka olisi voinut ottaa vaikka videolle. Teltta toimi mukavasti sekä esittelyfoorumina että markkinapaikkana. En viihdy tungoksessa ja vaikka välillä ihmisiä oli paikalla paljonkin, kestin tilanteen kiitettävästi. Mitään tönimistä tai vastaavaa ei missään vaiheessa ollut, kaikki mahtuivat tilaan aivan hyvin. :)

Mukana oli suuri määrä kirjojen myyjiä ja kaikki kirjat suurin piirtein olivat tietääkseni tarjouksessa. Ostin kaksi äänikirjaa ja kaksi paperista kirjaa. Ruusujakin sain peräti kolme kappaletta: vaaleanpunaisen, oranssin ja tummanpunaisen! :) Ruusut ovatkin suuri rakkauteni. Ylioppilaaksi päästessäni sain 51 ruusua ja muistan ikuisesti ensimmäisen hääpäiväni, jolloin sain mieheltäni sylillisen vaaleanpunaisia ruusuja!

Lupasin kertoa kirjalöydöistäni tarkemmin. Tässä nyt jotain ensimmäisestä:

RUNOA!  on Otavan äänikirja vuodelta 2008. Ostin sen 2 eurolla, varsinainen hinta on ollut peräti 18.70 €. Minulla on ennestään vain pari kolme äänikirjaa, joista ehkä kerron myöhemmin.
Syy siihen, että minulla on äänikirjoja vähän, johtuu kahdestakin asiasta. Pääasiallinen syy on se, että pidän enemmän paperisesta versiosta. Se on helppo ottaa mukaan, sen lukemiseen en tarvitse lisälaitteita – nykyisin tosin tarvitsen lukulasit! :) – eikä joudu miettimään, onko akussa virtaa, onko kuuntelulaitteessa patterit kunnossa jne. Senkun otat kirjan kassiin, kainaloon, käsilaukkuun tms. ja kotonakaan kirja ei vaadi mitään muita toimenpiteitä kuin avaamisen. Toinen syy on niiden korkea hinta ja että niitä on harvoin missään kunnollisessa tarjouksessa.
Tätä cd-tarjousta en tietenkään voinut ohittaa. Runot ovat aina olleet suuri intohimoni ja minulla on ehkä enemmän mielirunoilijoita kuin muita mielikirjailijoita.

Tässä runoäänitteessä on mukana kahdeksan nuorta runoilijaa, jotka esittävät omaäänisesti runojaan, joita on kaikkiaan yli 50, yhteensä 74 minuuttia. Runoilijat ovat Haapala Vesa, Heikkinen Jyrki, Karlström Sanna, Niemi Juuli, Oikarinen Risto, Salmenniemi Harry, Susiluoto Saila, Tontti Jarkko. Useimmat minulle ennestään täysin tuntemattomia.
Runoja on siis kokoelman verran tuossa cd:ssä. Hyvä puoli asiassa on, että mukana on cd:n kokoinen pieni vihkonen, johon on painettu kaikki esitetyt runot ja esittäjien kuvat. Voin siis halutessani vain lueskella runoja. Pienenä heikkoutena on tietenkin tuo tekstien julkaisumuoto; vaikka tekstejä on runokirjan verran, ne on painettu pieneen läpyskään, joka ei millään tavoin muistuta kirjaa! Myöskään näitä runoja ei ole erikseen saatavana pokkarina tai vastaavana runokirjana kuten minulla on eräs toinen runokokoelma kirjahyllyssäni. Minulla on Arno Kotron Sanovat sitä rakkaudeksi -runokirja ja cd-versio, jotka molemmat olen joskus ostanut erikseen. Ehkä palaan tuohon runokoelmaan myöhemmin.

En nyt ala tarkemmin eritellä tuon RUNOA!  -cd:n runoilijoiden tekstejä. Ne ovat lähes kaikki olleet minulle mieluinen lukukokemus ja on ollut mukava kuunnella runoja myös tekijöidensä esittäminä. Tosin  olen tottunut lukemaan itse hiljaa runoja ja elämään niiden antamaa kuvaa hiljaa mielessäni. Jotenkin se on luonnollisempaa, koska kirjoittajan oma ääni tuo runoon vivahteita, joista en aina välttämättä pidä. Eiväthän kaikki ole "äänitaiteilijoita" ja huonosti esitetty teksti voi pilata koko elämyksen. Näin on minulle käynyt mm. Alexandra Salmelan kirjan kohdalla. Kuulin kirjasta ensin kirjailijan itsensä lukeman – ja näinkin kirjailijan esityksen – ääninäytteen, jonka takia en enää halunnutkaan lukea kirjaa. Sekä koneääninen kirjailija että ikävän kuuloinen teksti tekivät vastenmielisen vaikutelman. Toivottavasti pääsen tämän tunteeni yli ja jossain vaiheessa luen kirjan.
Mielipiteeni on, että kirjoittaja itse ei aina ole paras mainos kirjalleen.

Kirjan ja ruusun päivä Rautatientorilla Helsingissä

Keskiviikko 25.5.2011
Eilinen päivä oli upea kaikenkaikkiaan. Lämmin, joskin hieman pilvinen ja tuulinen. Kuitenkin niin lämmin, etten lainkaan palellut, vaikka olin liikkeellä melko heppoisissa vaatteissa, kevättakissa ja alla lyhythihainen pusero. Pitkiksissä kuitenkin.

Lähdin eilen töitten jälkeen iltapäivällä Rautatien torille Kirjan ja Ruusun päivän tapahtumaan. Oheisessa kuvassa en kuitenkaa ole minä. :)
Kello oli jotain neljän paikkeilla ja monet kirjailijaesittelyt olivat jo menneet. Paljon mielenkiintoista oli kuitenkin vielä jäljellä ja loppujen lopuksi seurasin kirjaesittelyjä ihan viime hetkiin asti. Joku uutuuksista vaikutti ihan huuhaalta, mutta kokonaisuutena tuo tapahtuma oli mielestäni erittäin mielenkiintoinen ja onnistunut. Kirjailijoita oli kiva nähdä ja kuulla aivan livenä. Mainoksen mukaan heitä oli kolmisenkymmentä lavalla kaikenkaikkiaan. Minä ehdin nähdä heistä puolet eli 15. Laitan tähän bloggauksen loppuun kuvakavalkadina nämä kirjailijat.

Rautatien torille oli pystytetty suuri teltta, joka oli täynnä kustantajien myyntipöytiä, mukana oli joku antikvariaattikin, joka tosin myi aivan korkkaamattomia kirjoja vitosella kappale. Pari kirjaa sieltäkin noista poistuvista jäännöseristä tuli hankittua minunkin kirjahyllyyni. Esittelen ehkä myöhemmin ne paremmin. :)
Väkeä riitti teltassa välillä ihan tungokseen asti. Haastattelut olivat mielenkiintoisia ja ne tehtiin niin taitavasti, että kuulijat eivät ehtineet yleensä pitkästyä.

Kaikki eivät aina mahtuneet istumaan, sillä tuoleja oli rajoitetusti. Seisoviltaankin jaksettiin kirjaesittelyjä seurata. Ruusuja sai kirjaostoksista ja ihan muutenkin. Tunnelma oli kaikenkaikkiaan ihan hyvä näillä kirjamarkkinoilla, josta sai ostaa uutuuksiakin alennushintaan.

Lopuksi lupaamani kuvakavalkadi niistä kirjailijoista lavalla, jotka minäkin näin.

Tapahtumaa juhlistettiin peräti lipuin.

Ja lähtiessä monella oli kirja tai ruusu plakkarissa tai ainakin jompi kumpi. ;)