 |
| Kuva: Wikipedia |
Mielenkiintoisimpia kirjoja kielestä, mitä olen koskaan lukenut, on Robert ST. Johnin kirja Profeettojen kieli – Eliezer Ben-Jehuda. Nykyheprean isän kiehtova elämäkerta. Tämä kirja kertoo miehestä, joka herätti sitkeällä työllään henkiin lähes kaksituhatta vuotta vaienneena olleen kielen.
Ihmisten puhuma kieli, jolla voidaan kommunikoida ja saada itsensä ymmärretyksi, on aina kiinnostanut minua. Ja koska minulla on sangen huono kielipää ja olen laiska pänttäämään sanoja, minua on aina eniten kiinnostanut suomen kieli, joka on oma äidinkieleni. Kuitenkin tämä kirja on todellinen ihmetarina heprean kielen heräämisestä puhekieleksi. Olihan hepreaksi olemassa sangen paljon kirjallisuutta ja monet oppineet osasivat hyvin lukea hepreaa, mutta puhuttuna sitä ollut enää olemassakaan, kunnes yksi mies, Eliezer Ben-Jehuda, nykyheprean isä, alkoi herätellä tuota profeettojen kieltä jälleen henkiin.
 |
| Kuva: © Marleena |
Kielen henkiinherättely alkoi yhdestä ainoasta perheestä ja valtavan heprean sanakirjan kokoaminen oli myös Ben-Jehudan suurtyö. Nykyisin monta miljoonaa ihmistä puhuu hepreaa, eikä se enää ole vain pyhien kirjoitusten ja uskonnollisissa yhteyksissä käytetty kieli, joka oli elävä kieli vain yli 2000 vuotta sitten. Heprean kieli on uudistunut ja kehittynyt nykyaikaiseksi kieleksi ja tämän kaiken tosiaan aloitti tämä yksi ainoa mies.
Eläessään Ben-Jehuda oli "päähän potkittu" ja kiistelty mies, mutta kuolemansa jälkeen hän on saanut arvostusta kuten niin moni muukin eläessään aliarvioitu suurmies.
Tätä kirjaa lukee kuin jännitysromaania ikään ja siinä on myös paljon historiallisesti mielenkiintoista asiaa.
