Näytetään tekstit, joissa on tunniste kansainvälinen äidinkielen päivä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kansainvälinen äidinkielen päivä. Näytä kaikki tekstit

21.2.2012

Hyvää kansainvälistä äidinkielen päivää!

Ti 21.2.2012

Tänään haluan kirjoittaa taas jotain suomen kielestä! Menossa on virallisesti kansainvälinen äidinkielen päivä nyt tänään 21. helmikuuta. Tänään on siis yksi UNESCOn teemapäivistä. Tarkoituksena on edistää kielellistä ja kulttuurillista moninaisuutta ja monikielisyyttä. Hyvä, että edes YK muistaa, että ihmisillä on oma äidinkieli! Teemana tänä vuonna:  “Mother tongue instruction and inclusive education”. 

Albert Edelfeltin piirros
Maailmassa puhutaan noin kuutta tuhatta kieltä. Näistä jo yli puolet on osittain kuolemassa ja vaarassa kadota lähivuosikymmeninä. Onko oma äidinkielemmekin saamassa kuoliniskuja? Suomessa on kaksi virallista äidinkieltä: suomi ja ruotsi.

Motto:

Äidinkielemme raikuen kaikuu

sanat soljuvat, unien kuvat,

yli maailman kauneimman kielen

sointu rakentaa sydänten tuvat
Raimo Suikkari kokoelmassa Kerran tulee kevät
(Runoja äidinkielen opetuksen puolesta ja hyväksi 1997)


Suomen valta

Nouse, riennä Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!
Suomen kieli, Suomen mieli,
niiss' on suoja Suomenmaan;
yksi mieli, yksi kieli,
Väinön kansan soinnuttaa.
Nouse, riennä, Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!


Suomalaisen kuokka, aura,
kyntäneet on Suomenmaan;
kasvoi vehnä taikka kaura,
maa on meidän perkmaa.
Kelläs täss' ois äänen vuoro
meidän maata johdattaa?
Nouse siis, sä Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!


Suomalainen yksin kesti
ruton, näljän aikana,
yksin miekallansa esti
vihoillisen maastansa;
suomalain' siis yksin käyköön
käsin ohjiin onnensa.
Nouse, nouse, Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!


Äänisjärvi, Pohjanlahti,
Auranrannat, Vienansuu,
siin' on, suomalainen, mahti,
jok' ei oo kenenkään muun,
sillä maalla sie oot vahti;
älä ääntäs halveksu!
Nouse, riennä, Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!

A.Oksanen 

7.8.1826 — 20.11.1889

(A. Oksanen alias August Engelbrekt Ahlqvist)

Mies muistettaneen valitettavasti parhaiten siitä, että hän kritisoi Aleksis Kiven romaanin Seitsemän veljestä (1870) aivan lyttyyn suorastaan pilkaten kirjailijaa. Kiven mielenterveys kärsi tästä kovasti. [Lisää tästä toisaalla] Kuitenkin Ahlqvist teki suuren työn edistämällä suomen kielen tutkimusta ja käyttöä. (Vihreä rouva)
Olemme kuulleet kieliriidoista ja monenlaisista suomen kieltä aikoinaan koskettaneista asioista.  Tuntuu kuin tuo kaikki olisi unohtunut nykyajan suomalaisilta. Suomen kieli on useimman suomalaisen äidinkieli. Suomen kieli on meille paljon muutakin kuin murteita (linkkejä murteisiin) ja kielioppia, useimmille se on ajattelun kieli.

Lainataanpa arabialaista sananlaskua

"Paras puhuja on se, joka saa ihmiset näkemään korvillaan." 
Minulle suomen kieli on siis äidinkieli ja suuri osa identiteettiäni. Tiedän, että moni haluaa myös oppia suomen kieltä, vaikka se ei olekaan puhujan äidinkieli (ilmainen linkki opiskeluun). Suomen kieltä voi opiskella myös yliopistossasekä pelkästään kielenä että tutkijan koulutuksena että äidinkielen opettajaksi opiskellen.
ABC-kirjan alkuruno
Suomen kielen lautakunta toimii Suomessa kielenhuollon asiantuntijana.On tietysti hienoa osata useita kieliä. Se avaa ovia erilaiseen ajatteluun, eri kulttuureihin jne. Mutta korvaako mikään sitä, jos et täysin hallitse omaa äidinkieltäsi?

Tutkitaanpa päivän historiaa:
Olli Moilanen: Äidinkielen päivän alkulähteillä
Leveät portaat vievät abstraktille kivimonumentille Dhakan yliopiston vehreällä kampuksella. Kapeat ja korkeat pylväät symboloivat äitiä ja hänen taistelussa kaatuneita poikiaan.
21. helmikuuta juhlittava kansainvälinen äidinkielen päivä sai alkunsa täällä tasan 60 vuotta sitten.
Tuolloin viisi opiskelijaa sai surmansa, kun he osoittivat mieltään äidinkielensä bengalin puolesta. Pakistan oli ollut olemassa vasta viisi vuotta, kun Länsi-Pakistanin (nykyinen Pakistan) urdunkielinen eliitti oli jo ehtinyt suututtaa itäpakistanilaiset (nykyinen Bangladesh) sallimalla hallinnon kielenä vain urdun.
Mielenkiintoista on se, ettei kyse ollut vähemmistökielestä. Bengalia puhui äidinkielenään itse asiassa jopa 55 prosenttia Pakistanin väestöstä, ja urdua vain 3 prosenttia.
Kielestä muodostui keskeinen teema Bangladeshin itsenäisyyspyrkimyksissä, ja kielen vaaliminen on edelleen tärkeän osa kansallista identiteettiä. Bangladesh itsenäistyi verisen sisällissodan jälkeen 1971.
YK:n kulttuurijärjestö Unesco hyväksyi vuonna 1999 Bangladeshin ehdotuksen juhlia kansainvälistä äidinkielen päivää 21. helmikuuta. Tämän vuoden teemana on oikeus koulunkäyntiin äidinkielellä. (Olli Moilanen)
Koska lainasin pitkän pätkän Olli Moilasen tekstiä, kerron kuka hän on. Omien sanojensa mukaan
Olli Moilanen
"Vietän virkavapaata ulkoministeriön verkkotoimittajan virastani työskentelemällä vapaana toimittajana ja valokuvaajana Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa. Seurailen Bangladeshin lisäksi laajemminkin Etelä- ja Kaakkois-Aasiaa."(Tieto yllämainitusta linkistä)
Hyvää äidinkielen päivän jatkoa kaikille! Tätä niin kuin ystävänpäivääkin voisimme viettää vaikka joka päivä!