Hyvää kansainvälistä äidinkielen päivää!

Ti 21.2.2012

Tänään haluan kirjoittaa taas jotain suomen kielestä! Menossa on virallisesti kansainvälinen äidinkielen päivä nyt tänään 21. helmikuuta. Tänään on siis yksi UNESCOn teemapäivistä. Tarkoituksena on edistää kielellistä ja kulttuurillista moninaisuutta ja monikielisyyttä. Hyvä, että edes YK muistaa, että ihmisillä on oma äidinkieli! Teemana tänä vuonna:  “Mother tongue instruction and inclusive education”. 

Albert Edelfeltin piirros

Maailmassa puhutaan noin kuutta tuhatta kieltä. Näistä jo yli puolet on osittain kuolemassa ja vaarassa kadota lähivuosikymmeninä. Onko oma äidinkielemmekin saamassa kuoliniskuja? Suomessa on kaksi virallista äidinkieltä: suomi ja ruotsi.

Motto:

Äidinkielemme raikuen kaikuu sanat soljuvat, unien kuvat, yli maailman kauneimman kielen sointu rakentaa sydänten tuvat Raimo Suikkari kokoelmassa Kerran tulee kevät (Runoja äidinkielen opetuksen puolesta ja hyväksi 1997) Suomen valta Nouse, riennä Suomen kieli, korkealle kaikumaan! Suomen kieli, Suomen mieli, niiss' on suoja Suomenmaan; yksi mieli, yksi kieli, Väinön kansan soinnuttaa. Nouse, riennä, Suomen kieli, korkealle kaikumaan! Suomalaisen kuokka, aura, kyntäneet on Suomenmaan; kasvoi vehnä taikka kaura, maa on meidän perkmaa. Kelläs täss' ois äänen vuoro meidän maata johdattaa? Nouse siis, sä Suomen kieli, korkealle kaikumaan! Suomalainen yksin kesti ruton, näljän aikana, yksin miekallansa esti vihoillisen maastansa; suomalain' siis yksin käyköön käsin ohjiin onnensa. Nouse, nouse, Suomen kieli, korkealle kaikumaan! Äänisjärvi, Pohjanlahti, Auranrannat, Vienansuu, siin' on, suomalainen, mahti, jok' ei oo kenenkään muun, sillä maalla sie oot vahti; älä ääntäs halveksu! Nouse, riennä, Suomen kieli, korkealle kaikumaan! A.Oksanen  7.8.1826 — 20.11.1889 (A. Oksanen alias August Engelbrekt Ahlqvist)

Mies muistettaneen valitettavasti parhaiten siitä, että hän kritisoi Aleksis Kiven romaanin Seitsemän veljestä (1870) aivan lyttyyn suorastaan pilkaten kirjailijaa. Kiven mielenterveys kärsi tästä kovasti. [Lisää tästä toisaalla] Kuitenkin Ahlqvist teki suuren työn edistämällä suomen kielen tutkimusta ja käyttöä. (Vihreä rouva)

Olemme kuulleet kieliriidoista ja monenlaisista suomen kieltä aikoinaan koskettaneista asioista.  Tuntuu kuin tuo kaikki olisi unohtunut nykyajan suomalaisilta. Suomen kieli on useimman suomalaisen äidinkieli. Suomen kieli on meille paljon muutakin kuin murteita (linkkejä murteisiin) ja kielioppia, useimmille se on ajattelun kieli.

Lainataanpa arabialaista sananlaskua

"Paras puhuja on se, joka saa ihmiset näkemään korvillaan." 

Minulle suomen kieli on siis äidinkieli ja suuri osa identiteettiäni. Tiedän, että moni haluaa myös oppia suomen kieltä, vaikka se ei olekaan puhujan äidinkieli (ilmainen linkki opiskeluun). Suomen kieltä voi opiskella myös yliopistossa, sekä pelkästään kielenä että tutkijan koulutuksena että äidinkielen opettajaksi opiskellen.

ABC-kirjan alkuruno

Suomen kielen lautakunta toimii Suomessa kielenhuollon asiantuntijana.On tietysti hienoa osata useita kieliä. Se avaa ovia erilaiseen ajatteluun, eri kulttuureihin jne. Mutta korvaako mikään sitä, jos et täysin hallitse omaa äidinkieltäsi?

Tutkitaanpa päivän historiaa:

Olli Moilanen: Äidinkielen päivän alkulähteillä
Leveät portaat vievät abstraktille kivimonumentille Dhakan yliopiston vehreällä kampuksella. Kapeat ja korkeat pylväät symboloivat äitiä ja hänen taistelussa kaatuneita poikiaan.
21. helmikuuta juhlittava kansainvälinen äidinkielen päivä sai alkunsa täällä tasan 60 vuotta sitten.
Tuolloin viisi opiskelijaa sai surmansa, kun he osoittivat mieltään äidinkielensä bengalin puolesta. Pakistan oli ollut olemassa vasta viisi vuotta, kun Länsi-Pakistanin (nykyinen Pakistan) urdunkielinen eliitti oli jo ehtinyt suututtaa itäpakistanilaiset (nykyinen Bangladesh) sallimalla hallinnon kielenä vain urdun.
Mielenkiintoista on se, ettei kyse ollut vähemmistökielestä. Bengalia puhui äidinkielenään itse asiassa jopa 55 prosenttia Pakistanin väestöstä, ja urdua vain 3 prosenttia.
Kielestä muodostui keskeinen teema Bangladeshin itsenäisyyspyrkimyksissä, ja kielen vaaliminen on edelleen tärkeän osa kansallista identiteettiä. Bangladesh itsenäistyi verisen sisällissodan jälkeen 1971.

YK:n kulttuurijärjestö Unesco hyväksyi vuonna 1999 Bangladeshin ehdotuksen juhlia kansainvälistä äidinkielen päivää 21. helmikuuta. Tämän vuoden teemana on oikeus koulunkäyntiin äidinkielellä. (Olli Moilanen)

Koska lainasin pitkän pätkän Olli Moilasen tekstiä, kerron kuka hän on. Omien sanojensa mukaan

Olli Moilanen
"Vietän virkavapaata ulkoministeriön verkkotoimittajan virastani työskentelemällä vapaana toimittajana ja valokuvaajana Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa. Seurailen Bangladeshin lisäksi laajemminkin Etelä- ja Kaakkois-Aasiaa."(Tieto yllämainitusta linkistä)

Hyvää äidinkielen päivän jatkoa kaikille! Tätä niin kuin ystävänpäivääkin voisimme viettää vaikka joka päivä!


 

Lyhyesti helmikuun 2012 uutisia kielestä ja kirjallisuudesta

Ke 15.2.2012

1. Koneen säätiö on antanut kuusi miljoonaa euroa käytettäväksi suomalaisugrilaisten kielten dokumentointiin.

"Koneen Säätiö käynnistää kieliohjelman, jonka päätavoitteena on edistää pienten suomalais-ugrilaisten kielten, suomen ja Suomen vähemmistökielten dokumentointia." Kieliohjelma julkistettiin 1.2.2012. http://www.koneensaatio.fi/fi/apurahat/kieliohjelma/ 

2. Koneen säätiön jakamat tietokirjoittamisen apurahat vuonna 2011:
http://www.koneensaatio.fi/fi/apurahat/myonnetyt/2011/#Tietokirjat:


Taiteiden maisteri Umayya Abu-Hanna 12.600 € jatkoapuraha
Monikulttuurisuuden työkalupakki Suomen kulttuurikentälle -tietokirja

Tietokirjailija, diplomi-insinööri Joel Ahola (ja työryhmä) 13.600 €
Tietokirja Pohjois-Suomen autiotuvista

Jan-Erik Andersson 10.000 €
Life on a Leaf -taloa kokonaistaideteoksena käsittelevä kirja

Dosentti, kirjailija Jari Ehrnrooth 27.600 €
Uskonnoton usko ja 2000-luvun ihmisyys

Ethnos ry 6.000 €
Kuvitettu kulttuuriperintö-aiheinen artikkelikokoelma suurelle yleisölle

FT, dosentti, yliopistotutkija Outi Fingerroos (ja työryhmä) 7.100 € jatkoapuraha
Tarinoita Guadalupen Neitsyestä -tietokirja. Guadalupen Neitsyen merkitys meksikolaisten arkielämässä valokuvin ja kertomuksin tutkittuna.

Fotosynteesikirjatyöryhmä 34.000 € jatkoapuraha
Fotosynteesi - puhdasta energiaa auringosta -tietokirjan kirjoittaminen

Filosofian maisteri, tietokirjailija Jussi Förbom 16.800 € jatkoapuraha
Migri - Erään viraston anatomia. Maahanmuuttoviraston toiminta, rooli ja asema julkishallinnossa.

Jukka Gronow 2.500 €
On the Formation of Marxism -teoksen uudistetun laitoksen julkaiseminen Brill -kustantamon kirjasarjassa

VTM, vapaa toimittaja Elina Grundström 31.000 €
Raaka-ainekauppaa käsittelevä reportaasikirja

Filosofian tohtori Maria Hirvi-Ijäs 8.000 €
Tietokirja suomalaisesta nykytaiteesta. Käsikirja viimeisten kahden vuosikymmenen ajan tärkeimpien kuvataiteilijoiden taiteesta ja ajattelusta.

Yliopisto-opettaja Lauri Holappa (ja työryhmä) 4.400 €
Raha ja talous -tietokirja kapitalistisen rahatalousjärjestelmän eri ulottuvuuksista

FL Juhani Huotari (ja työryhmä) 14.700 €
Unkarilaisen nykykirjallisuuden esittely esseiden muodossa kustannusyhtiö Avaimen Café Voltaire sarjassa

Dosentti Marja-Leena Hänninen 9.200 € jatkoapuraha
Yleistajuinen tietoteos keisariperheen naisista Julius-Claudiusten dynastian Roomassa

Professori emerita Riitta Jallinoja 5.000 €
The Dynastic Family and the Emergence of the Bare Family -kirjan kielentarkastus

VTM, toiminnanjohtaja Frank Johansson 15.000 €
Ihmisoikeustyön ja humanitaarisen avun käytäntöjä kriittisesti käsittelevien tekstien kääntäminen

VTT,dos. Kristiina Kalleinen 27.600 €
Tietokirja Nordenskiöld-suvun historiasta

FT Nuutti Kangas 30.000 €
Valaiden historiaa Itämeressä. Kirjattuja valaiden harharetkiä Itämereen vuosisatojen saatossa ekologian ja kulttuurin näkökulmasta.

Filosofian maisteri Mia Kankimäki 4.200 € jatkoapuraha
Sei Shonagon - Vuosi japanilaisen hovinaisen jäljillä -tietokirjan kirjoittaminen

Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seura 7.090 € jatkoapuraha
Kansalaisyhteiskunta-verkkolehden kehittäminen

Suomentaja Jaana Kapari-Jatta 6.300 € jatkoapuraha
Virginia Woolfin esseevalikoiman suomentaminen

Musiikin Tohtori Arja Kastinen (ja työryhmä) 36.800 € jatkoapuraha
Musiikkimme juuret. Kolmen tutkijan yhteistyöjulkaisu 1900-luvun alun karjalaisten kanteleensoittajien musiikista, henkilöistä ja soittimista.

Fil. maist. Paula Kokkonen 25.200 €
Komi–suomi-sanakirjahanke. Komi–englanti–suomi-sanakirjamateriaalin suomen kielen tarkistus ja Komi–venäjä-sanakirjan hakusanojen kääntäminen suomeksi.(KIELIOHJELMA)

KM, tutkija, tietokirjailija Riitta Koskinen 8.400 € jatkoapuraha
Kertomuksia kartanoista -tietokirjan loppuunsaattaminen

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 29.500 €
Suomen murteiden sanakirjan (SMS) toimitustyöhön osallistuminen (KIELIOHJELMA)

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 115.000 €
Vanhan kirjasuomen sanakirjan 3. osan loppuunsaattaminen ja sanakirjan toimitustyön jatkaminen O-kirjaimesta eteenpäin. (KIELIOHJELMA)

Kulttuurintutkimus-lehti/Kulttuurintutkimuksen seura ry. 2.730 € jatkoapuraha
Kulttuurintutkimus-lehden toimituskunnan koulutus

Kääntäjä Tuomas Kärki 10.500 €
Väestötieteen maailmanklassikon, Thomas Malthusin kirjan An Essay on the Principle of Population kääntäminen suomeksi

FM / tutkija Toni Lahtinen 8.400 €
Kirjailija Timo K. Mukan kirjeistä koostuvan Pieniä kiviä putoilee - Kirjeitä 1958–1973 -antologian toimittaminen

FT, professori Mikko Lehtonen 11.550 €
Kulttuuritaistolaisuutta koskevan kirjan laatiminen (vuodelle 2012)

Filosofian maisteri Kaisa Lehtosalo (ja työryhmä) 15.475 €
Sanakirjat ja etiikka -artikkelikokoelman toimittaminen ja kahden kokoelmaan tulevan artikkelin kirjoittaminen

FT Auli Annikki Leskinen (ja työryhmä) 31.300 € jatkoapuraha
Espanjan, Portugalin ja Latinalaisen Amerikan nykykirjallisuuden historia 1970-2010

Liikennesuunnittelun Seura ry 5.000 € jatkoapuraha
Liikennesuunnittelun Seuran Liikenne-lehden ja Liikenne/Kaupunki -lehden kehitysprojektit

FM Minna Lindgren 8.400 €
Subjektiivisen oopperaoppaan kirjoittaminen

HuK. suomentaja Juhani Lindholm 9.200 €
David Foster Wallacen esseevalikoiman suomentamiseen

Sosionomi, toimittaja Leena Liukkonen-Forsell 16.800 €
Venäläiset tulevat. Kokemus ja näkemys venäläisen ja suomalaisen toimintakulttuurin kohtaamisesta esseenä.

Filosofian tohtori Ville Lähde 27.600 €
Niukkuuden maailmassa -tietoteoksen kirjoittaminen

Diplomi-insinööri Kari Ojala 16.100 € jatkoapuraha
Käytännön opas pientalon rakennuttajalle tai talopaketin ostajalle ympäristöntutkimuksen uusimpien tulosten huomioonottamiseksi

Yhteiskuntatieteiden maisteri Anu Partanen 20.700 €
Tietokirja Yhdysvaltain arjesta pohjoismaalaisen näkökulmasta

Tiedetoimittaja Timo Paukku 27.600 €
10 teknikkaa, jotka muuttavat maailmaa: 21. vuosisadan tekniikoita, jotka tulevat osaksi arkeamme. Miten keksinnöt muuttavat maailmaa ja ihmisiä 2100-luvulla.

FT, dos. Jyrki Pöysä 9.200 €
Kirja lähiluvun menetelmästä kulttuurin- ja perinteentutkijan työvälineenä

Tietokirjailija, toimittaja Ville Ropponen (ja työryhmä) 12.600 €
Matkalla lapsen kanssa -matkaopas

FT, prof. Sirkka Saarinen (ja työryhmä) 26.400 €
Suomalais-udmurttilaisen sanakirjan laatiminen (KIELIOHJELMA)

Valtiotieteen tohtori, dosentti Pasi Saukkonen 16.100 € jatkoapuraha
Suomen kotouttamis- ja vähemmistöpoliittiset vaihtoehdot -tietoteos integraatiopolitiikan historiasta, nykypäivän haasteista ja suomalaisen politiikan mahdollisuuksista

FK Annamari Saure (ja työryhmä) 14.600 €
Tietokirja yleisölle avoimista suomalaisista kirjailijakodeista

FM, suomentaja Aura Sevón (ja työryhmä) 10.500 €
Sukupuolen- ja kirjallisuudentutkimuksen klassikon, Hélène Cixous'n teoksen Le rire de la méduse et autres ironies suomentaminen

FM Anna Sidorova 6.300 €
Pienten kielten suojeluoppaan aineistohankinta, editointi ja kääntäminen (KIELIOHJELMA)

FT, dosentti Raisa Simola 9.200 € jatkoapuraha
Suomenkielisen afrikkalaisen kirjallisuuden tietokirjan laatiminen

Kirjailija John Simon 31.000 €
Suomi venäläisen puun ja saksan kuoren välissä jatkosodassa suomenjuutalaisten sotilaiden näkökulmasta nähtynä

Kirsti Katariina Simonsuuri 27.600 €
Homeroksen maailma -teos homeerisesta maailmankuvasta, suullisen runouden ja keskeisen jumalsuhteen näkökulmasta

Anja Snellman 25.200 €
Prostituution ja seksibisneksen historian kirjoittaminen - ensimmäinen ja toinen versio

Suomen etnomusikologinen seura ry 4.000 €
Suomalaista etnomusikologiaa esittelevä Musiikki kulttuurina -oppikirja

Suomen rauhantutkimusyhdistys ry. 9.310 € jatkoapuraha
Kosmopolis-lehden toimituksen kehittäminen, verkkosivujen uudistaminen ja yhteistyö VTY:n politiikasta.fi-sivuston kanssa

Suomen sosiaalipedagoginen seura 7.000 € jatkoapuraha
Referee-arviointiprosessin käyttöönotto sosiaalipedagogisessa aikakauskirjassa

Suomen uskontotieteellinen seura ry - Religionvetenskapliga Sällskap i Finland rf 12.000 €
Uskonnontutkija-lehden kehittämistyö, päätoimittaminen ja sähköisen julkaisuympäristön luominen

Toimittaja Jari Tamminen 6.300 €
Häiriötiloja – Kulttuurihäirinnän aakkoset. Kuvitettu tietokirja kulttuurihäirintänä (Culture Jamming) tunnetusta ilmiöstä, joka yhdistää taiteen ja aktivismin markkina- ja yhteiskuntakritiikkiin.

Tietokirjailija Riikka Tanner 25.200 € jatkoapuraha
Tietokirjan Tehtaiden varjossa kirjoittaminen. Tehtaat ja kaupunki 1970.

Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka 4.600 €
Kirjallisuudessa olevan tiedon koonti suomettumisajan historiasta ja perustan luominen Suomen kylmän sodan aikaisen historian tulevalle tutkimukselle

The Westermarck Society ry. 6.000 € jatkoapuraha
Sosiologia-lehden digitointi ja jäsenpalvelujen kehittäminen

FM Marko Toppi 12.600 € jatkoapuraha
Eero ja Saimi Järnefeltin kirjeenvaihtoa ja päiväkirjamerkintöjä 1914 - 1944 -kirjan toimitus- ja tutkimustyö (2. osa)

YTT, Dosentti Jarno Valkonen (ja työryhmä) 13.000 €
Rogers Brubakerin Etnisyys ilman ryhmiä -tietokirjan toimittaminen ja suomentaminen

Valtiotieteellinen yhdistys ry. 8.200 € jatkoapuraha
Politiikka-lehden toimitusprosessin ja saavutettavuuden kehittämishanke 2011-2013

Venäjän ja Itä-Euroopan Tutkimuksen Seura 7.000 € jatkoapuraha
Idäntutkimus-lehden kehittämishankkeet

FM, suomentaja Natasha Vilokkinen 13.800 €
Göran Therbornin The World - A Beginner's Guide -kirjan suomentaminen

YTM, tietokirjailija Matti Ville Samuli Ylönen 23.100 €
Talouskriisi, budjettikuri ja demokratian jälkeinen Eurooppa? Journalistinen kirja talouskriisin vaikutuksista demokratiaan Kreikassa ja EU:ssa.

Taiteen ja kulttuurin sekä muut apurahat

Valosuunnittelija AMK Timo A. Aalto (ja työryhmä) 5.500 €
Siilo - nykysuomen oraakkeli. Paikkasidonnainen taideteos, jossa käytetään valo- ja videoinstallaatiota yhdessä performanssin ja äänimaailman kanssa herättämään henkiin betonisia viljasiiloja.

AAVE -festivaalin työryhmä 14.000 €
AAVE - Alternative AudioVisual Event: kansainvälinen liikkuvan kuvan festivaali Helsingissä

Aino Acktén huvilan ystävät ry. 10.000 € jatkoapuraha
Aino Acktén huvilan kulttuuritoiminnan jatkaminen ja kehittäminen vuonna 2012

Kuvataiteilija Niran Baibulat (ja työryhmä) 4.000 €
Tammimäki 3416 askelta -teos

Elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Hanna Bergholm (ja työryhmä) 35.000 €
Teatterikohtausten suunnittelu ja nukkejen teko pitkään elokuvaan ja teatteriesitykseen

Circo Aereo ry 21.000 € jatkoapuraha
Nykysirkuksen Pohjoismainen Hautomo - hitaasti kasvavaa juurevaa nykysirkusta

DO TANK Helsinki työryhmä 10.000 €
DO TANK 'base camp for better world' -tapahtuman järjestäminen

Edistyksellinen nykytanssi ja -baletti yhdistys ry 20.000 €
Susanna Leinonen Companyn Romeo ja Julia -kantaesityksen tuottaminen

FT, kuraattori Taru Elfving (ja työryhmä) 10.000 €
Archipelago Think Tank Hautomo I

Teatteriohjaaja TeM Lija Fischer (Laine) (ja työryhmä) 5.000 €
Henriikka Tavin runoihin pohjautuvan runoesityssarjan tuotantantokuluihin

FixC osuuskunta 20.000 €
Suomen ensimmäisen elektronisen taiteen Vilke-kokoelman perustaminen

Framil ry 15.000 €
Kansainvälisen New Performance -performanssifestivaalin järjestäminen Turussa 4.-5.5.2012

Artist Jalal Adel Hameed 15.000 €
Freeze. Working with the media art project, Arab refugees in East Helsinki involved

Taiteen tohtori Tapio Heikkilä 8.400 €
Visuaalisen maisemaseurannan niittykohteiden valokuva-aineiston arkistointi

Helinä Rautavaaran etnografisen museon säätiö 12.000 €
Arooska - somalihäät. Somalitaustaisten suomalaisten aineettoman kulttuuriperinnön tallentaminen ja esittely.

Helmi Films Oy 21.000 €
Woman On Hold -dokumenttielokuva sambialaisesta naisnyrkkeilijästä

Taiteen maisteri Miina Hujala (ja työryhmä) 20.000 €
Galleria ja työryhmä Alkovin perustoiminnan mahdollistaminen

Taiteen ja Teatteritaiteen maisteri Tomi Humalisto (ja työryhmä) 10.500 €
Light Noise -esityksen valmistaminen Tampereelle vuonna 2012

FM, Elokuvaohjaaja Iiris Härmä (ja työryhmä) 17.000 €
Girl and The Moon -dokumenttielokuvan ennakkotutkimus, ennakkokuvausmatkakulut ja käsikirjoitus

Filosofian tohtori, dosentti Ruth Illman (ja työryhmä) 10.000 € jatkoapuraha
Tieteiden ja taiteiden välisen Aboagora-symposiumin järjestäminen

Composer Aki Ito (ja työryhmä) 11.175 €
Creating a new musical composition for voice, electronics and small ensemble through research on language and sound perception

Juminkeko-säätiö 15.000 € jatkoapuraha
Kainuussa ja Vienan Karjalassa toteutettavan Sommelo- musiikkijuhlan kansainvälisyyden vahvistaminen alkuperäismusiikin välityksellä

Ohjaaja, Master of Arts Kira Jääskeläinen 2.000 €
Pohjankävijän päiväkirjasta -dokumenttielokuvan käsikirjoituksen valmistelu ja projektin esittely Beringia Days -kongressissa

Kuvataiteilija Jukka-Pekka Kaljonen (ja työryhmä) 10.000 €
Tukholmaan toteutettava Dublin2-taideprojekti

Kanteleliitto ry 20.000 €
KanteleFest -kantelemusiikkifestivaali yhteistyössä Meidän festivaalin kanssa 29.7. - 4.8.2012 Tuusulanjärvellä

Aikatutkija Kattoparatiisi ry / Teemu Lehto 40.000 €
Kattopalatsi. Urbaani, yhteisöllinen sekä ekosysteemipalveluja ja kaupunkikulttuuria aktivoiva tila Helsingin sydämessä, arjen yläpuolella.

Keski-Uudenmaan Teatterin kannatusyhdistys ry 13.600 €
Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen tuottaminen historialliselle Tuusulan Olympiakasarmille

Filosofian maisteri Lauri Keskinen 27.600 €
Rockantropologi Timo Saarniemen arkiston järjestely ja digitointi sekä häntä käsittelevän valokuvanäyttelyn järjestäminen

Ylioppilas Maksim Komaro (ja työryhmä) 5.000 €
Camping 2 -teoksen suunnittelu ja toteutus

Sirkustaiteilija Rauli Karlo Olavi Kosonen (ja työryhmä) 10.000 €
O`DD-sirkusesityksen ja arkkitehtuuriluomuksen work in progress -vaihe (2012)

Kulttuurintutkimuksen seura ry. 20.000 €
Tieteen kieli - Vetenskapens språk -hanke (vuosi 2012)

Musiikin maisteri, kitarataiteilija Petri Kumela (ja työryhmä) 6.000 €
Konsertti-installaation valmistaminen Meksikossa 2012

Kustavin kirjallisuusyhdistys ry. 8.000 € jatkoapuraha
Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko 2012

Kuvataideakatemian ystävät ry 40.000 € jatkoapuraha
Mestarikurssi 2012 - Kuvataideakatemian opiskelijoille suunnattu intensiivikurssi kansainvälisesti arvostetun kuvataiteilijan johdolla

Lens Politica ry 10.000 €
Yhteiskunnallisen elokuvan ja taiteen festivaalin Lens Politican järjestämiseen 2012

VtM Jan Liesaho (ja työryhmä) 5.775 €
Eduskunta II-teatteriproduktion käsikirjoittaminen ja taustoitaminen

Lyhty ry 4.500 €
Kehitysvammaisten Marginaaliklubin toiminnan jatkaminen

Taidemaalari, muusikko Tapio Lötjönen (ja työryhmä) 15.000 €
Soiva kuva -näyttely Rovaniemen Korundissa

M.A.D. Tanssimaisterit ry 25.000 € jatkoapuraha
Suomalaisen tanssielokuvan kehittämishanke

Maaseudun Sivistysliitto 80.000 € jatkoapuraha
Lupa käyttää luontoa. Ympäristösivistyksen hankekokonaisuuden toteuttaminen vuonna 2012.

Muusikko Samuli "Teho" Majamäki 9.000 €
Soololevyn sävellystyö ja tuotanto tammi–maaliskuussa 2012 sekä esiintymisten harjoitus ja toteutus

Teatteri-ilmaisun ohjaaja, näyttelijä (FIA) Antti-Juhani Manninen 5.000 €
Breathing-pop-up-kulttuuritilan vierailevien taiteilijoiden palkkioihin

Matti Koivurinnan Säätiö / Aboa Vetus & Ars Nova Museo 20.000 € jatkoapuraha
Speed of Darkness -museonäyttelyt Suomessa ja Virossa 2012

Tanssinopettaja/Koreografi Menard Mponda (ja työryhmä) 5.000 €
Afrikkalaisen tanssin ja musiikin Fest Afrika -festivaalin järjestäminen Tampereella

Mustarinda seura ry 8.100 €
Mustarinda 2012: kesänäyttely ja -koulu

Sarjakuvataiteilija, Taiteen maisteri Tommi Musturi (ja työryhmä) 2.830 €
Le Dernier Cri -taiteilijaryhmän näyttely, työpaja, esiintyminen ja vierailu Tampereelle huhtikuussa 2012

Naisten Tiedesäätiön kannatusyhdistys 50.000 €
Naisten Tiedesäätiön toiminnan tukeminen

Professori Jyrki Nummi 70.000 €
Suomalainen kirjallisuuspankki (KIELIOHJELMA)

Nuoren Voiman Liitto 3.050 €
Helsingin Proosakonferenssin 2012 tiedotus- ja matkakuluihin

Oulun sarjakuvaseura r.y. 3.000 €
Oulun sarjakuvapäivät 2012

Elokuvatuotantoyhtiö Oy Bufo Ab 10.000 €
Maailman ensimmäinen taidelyhytelokuva revontulista planetaarioihin

Kuvataiteen maisteri (Tila-aikataiteen osasto, Kuvataideakatemia) Anu Pennanen 15.000 €
Tempelhof. Kokeellinen elokuva ja videoinstallaatio Tempelhofin lentokentän kuvitteellisesta tulevaisuudesta pakolaisten satelliittikaupunkina.

Tanssitaiteilija Ninni Perko (ja työryhmä) 20.000 €
Laulu Rakkaudesta. Tanssin ja teatterin rajamaastossa kulkeva teos dementian kanssa aikaa vastaan kipuilevasta parisuhteesta.

Pitskun Kyläkirkon Kulttuuriyhdistys ry 20.000 € jatkoapuraha
Pitskun Kulttuurikirkon viisi tiede-taidevuotta osa II : Tunteet, aivotutkimus ja taide

Elokuvaohjaaja Jaana Puhakka 11.000 €
Matkalla jossain Suomessa -dokumenttielokuvan kehittely

Musiikin maisteri (Sib.Akat.) Uljas Pulkkis (ja työryhmä) 8.400 €
Virtuaalisen pianokonserton sävellystyö ja toteuttaminen

Runoviikko ry 15.000 €
Kansainvälisten runoklubien järjestäminen

FM, arkistonhoitaja Merja Sippula 14.175 €
Keski-Suomen Metsämuisti -arkiston, erityisesti sen valokuvatietokannan täydentäminen ja käytettävyyden kehittäminen

Sirkusyhdistys Circus Uusi Maailma ry 20.000 €
Nykysirkusta, parkouria, tanssia ja musiikkia yhdistävän Kerrostalo-nykysirkusteoksen valmistaminen

Tuottaja Hanna Suhonen (ja työryhmä) 7.350 €
Rajal-nimisen karjalankielisen laulusarjan tuottaminen sopraanolle ja lyömäsoittajalle

Suomen Biotaiteen Seura ry 35.000 € jatkoapuraha
Field_Notes Publication on Art and Science

Suomen Rakennustaiteen Museo 40.000 €
Unbuilt Helsinki. Arkistohistoriallinen tutkimushanke Helsingin rakentamattomista arkkitehtuurisista kohteista.

Suomen soundpaintingyhdistys ry 15.000 €
The Soundpainting Laboratory -konserttisarja

Taideyhdistys Olohuone ry 6.000 €
Olohuone 306,4 km2 -kaupunkitaidetapahtuma

TAKO 3. pooli 3.000 €
Suomalainen talvipäivä 2.2.2011 -näyttelytekstin kääntäminen

Koreografi, tanssitaiteen maisteri Virva Johanna Talonen (ja työryhmä) 28.350 €
Hän ei asu täällä enää -nykytanssiteoksen valmistaminen ja esittäminen vuonna 2012

Talonpoikaiskulttuurisäätiö 10.000 € jatkoapuraha
Kekristä kansanjuhla -hankekokonaisuus. Lapsille ja nuorille suunnattujen kekritarinoiden, -leikkien ja -pelien jatkosuunnittelu ja toteutus.

Tero Saarinen Company / Into liikkeessä ry 20.000 €
A Chair Fit for an Angel -elokuvan valmistaminen kanadalais-suomalaisena yhteistuotantona

Todellisuuden tutkimuskeskus ry 43.000 €
Todellisuuden tutkimuskeskuksen Utopia-tutkimussuunnitelman toteuttaminen

Tuglas-seura 8.000 €
Virolaista kulttuuria suomenvirolaisille lapsille ja nuorille. Kahdeksan kulttuuritapahtuman sarja virolaisnuorten oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseksi ja Suomeen kotoutumisen tukemiseksi.

Turku Jazz ry 10.000 €
tku_jazz_goes_free - kokeellisen ja vapaan jazzin ja jazz-performanssin konserttisarja

Työryhmä Elin&Keino 6.750 €
Punctured Sky -installaation valmistaminen ja kansainväliseen kuvanveistonäyttelyyn osallistuminen Australiassa

Työryhmä Nukkehallitus 21.000 €
Poikkitaiteellisen Miehen puhe -tangoteoksen toteuttaminen

Työryhmä Tyttö ja kuolema 28.000 €
Kokeellisen ja tutkimuksellisen elokuvakäsikirjoituksen kirjoittaminen sekä monitaiteinen ja avoin dramaturginen työskentely nuoren tytön itsemurhaa käsittelevästä kertomuksesta

Ulan Batorin kannatusyhdistys ry 14.700 €
Don Quijote - tuulimyllyjen puolesta -kiertueteatteriesitys Suomen länsirannikolla kesällä 2012

Kuvataiteilija Timo Vartiainen (ja työryhmä) 20.000 €
Ympäristötaiteellinen teos, jossa visualisoidaan kulutusta ja kierrätystä monialaisesti taiteen keinoin

Kulttuurituottaja (amk), opiskelija Ulrika Vilke (ja työryhmä) 20.000 €
Yhteisöllinen Visuaalinen partituuri -monitaideteos

Nukketeatteritaiteilija/ Teatteri-ilmaisunohjaaja (AMK) Timo Väntsi (ja työryhmä) 10.500 €
Federico García Lorcan kirjoittaman Nukketeatteria nuijan tahtiin -nukketeatterinäytelmän kantaesityksen toteuttamisnen

Zodiak Presents ry/ Zodiak - Uuden tanssin keskus 25.000 € jatkoapuraha
Nykytanssin kansainvälisen residenssitoiminnan kehittämishanke 2011-2013

Koneen Säätiö myönsi vuonna 2011 tieteen, taiteen ja kulttuurin apurahoja ja palkintoja yhteensä 9 142 302 €.

3. Vuoden johtolankapalkinto myönnettiin Pekka Hiltuselle esikoisromaanista Vilpittömästi sinun. Kirja on Gummeruksen kustantama.

http://www.dekkariseura.fi/jl_index.html

Suomen dekkariseura ry:n Vuoden Johtolanka -palkinto myönnetään vuosittain edellisen vuoden merkittävästä kotimaisesta dekkariteosta.

"Olen äärimmäisen iloinen suomalaisen dekkariyhteisön komeasta tunnustuksesta. Yritän trillerisarjassani nivoa jännitystä yhteiskunnallisiin teemoihin ja kirjoittaa kokonaisuudet sellaisella kansainvälisellä otteella, johon olen itse kasvanut”, Hiltunen sanoo.
Romaanin käännösoikeudet on myyty jo Ranskaan, Tsekkiin ja Puolaan.
Teos sai myös Kaarlen palkinnon 2012 ja oli Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokkaana. 

Liki 70 rikoskirjaa lukeneeseen raatiin kuuluivat Juha Roiha, Ritva Sorvali jaTiina Torppa. 

(Markkinointi ja mainonta)

4. Vanhaa kirjasuomea voi nyt opiskella digitaalisesti http://www.vvks.info/index.html

Tiedemaailma huolissaan suomenkielisten julkaisujen aliarvostuksesta

Ke 8.2.2012

Jatkan vielä toissapäiväistä suomen kieleen liittyvää postaustani. Lainaus Kotuksen sivulta: "Tieteelliset seurat paheksuvat suomenkielisten tiedejulkaisujen aliarvioimista."Kotus

Tieteelliset seurat näyttävät vihdoin heränneen.  Peräti 60 tieteellistä seuraa julkaisi 1.2.2012 yhteisen kannanoton asiasta. Tämä ymmärtääkseni koskee lähinnä tilannetta Suomessa. Mutta epäilenpä, että taustalla on varmasti kysymys muiden maiden suhtautumisesta suomenkielisiin julkaisuihin.

Sitä en tiedä, voivatko ne tehdä mitään sen asian hyväksi, että ulkomailla huomioidaan vain englanninkieliset tiedejulkaisut kuten hdcanis kirjoitti kommentissaan kirjoitukseeni, jossa otin esille Ylioppilaslehden artikkelin Englanti painaa päälle.


Siteeraan hdcanis-nimimerkin kommetteja:

"Poislukien tieteen popularisoinnit on tosiasia että ne ihmiset joille minä pääosin kirjoitan ovat kansainvälinen tiedeyhteisö. Tekemäni tieteelliset artikkelit julkaistaan kansainvälisissä lehdissä koska kuka niitä suomeksi lukee, ne noin viisi ihmistä jotka osaan nimeltä luetella? Väitöskirjani tulee olemaan englanninkielinen samasta syystä (ja siitä että sen ohjaaja ei puhu suomea, ja erittäin suurella todennäköisyydellä ei puhu myöskään vastaväittäjä, esitarkastajistakin voi tehdä tiukkaa)."

"Lukijoista, kuvaavaa on että sen väikkärini tämänhetkisessä viiteluettelossa on kaksi suomalaisen kirjoittajan viitettä (molemmat englanninkielisiä mutta kuitenkin). Samaan tapaan odotan että jos joku minun vaatimattomiin raapustuksiini tulee viittaamaan niin viittaajista yli 90% on muita kuin suomalaisia. Eli kun julkaisen niin julkaisen kansainväliselle tiedeyhteisölle, ja jos julkaisisin suomeksi niin se olisi käytännössä sama kuin en julkaisisi ollenkaan. 
Joillain muilla aloilla tilanne ei välttämättä ole näin jyrkkä mutta luonnontieteissä helposti menee näin, tiedettä ei voi tehdä suomeksi (siitä voi ehkä tehdä suomenkielisiä yhteenvetoja, ja esim. graduni tein suomeksi, mutta niiden tekemisestä ei makseta vaikka työtä tekemiseen meneekin)."

Ymmärrettävää on, että harva tiedemies Suomen ulkopuolisessa maailmassa hallitsee suomen kieltä ja vielä vähemmän suomalaista tiedetermistöä – jos sellaista on olemassa. On siis painavia syitä kirjoittaa englanniksi, joka tällä hetkellä on sekä tieteen että tavallisen pulliaisenkin ulkomailla käyttämä kieli, jota periaatteessa ymmärretään kaikkialla sivistyneessä maailmassa.

Kuitenkin 60 tieteellistä seuraa julkaisi 1.2.2012 "yhteisen kannanoton monipuolisen ja -muotoisen tieteellisen julkaisutoiminnan puolesta. Seurat kyseenalaistavat Julkaisufoorumi-hankkeen kaavailut luokitella tieteelliset julkaisut ja kirjakustantajat kolmeen luokkaan. Samoin seurat kyseenalaistavat esityksen yliopistojen uudeksi rahoitusmalliksi."Kotus

"Tieteellisten seurojen kannanotossa kysytään, miksi suomenkieliset tiedejulkaisut automaattisesti asetetaan alemmalle tasolle kuin kansainväliset, etenkin englantilaiset. Kannanoton mukaan kotimaisen julkaisemisen aliarvostukselle ei ole mitään sisällöllisiä perusteita, sillä tutkimuksen laatu ei perimmiltään ole kielikysymys." Kotus

Ei ole siis mikään ihme, että ollaan huolestuneita suomenkielisen tieteen rahoituksesta ja yleensäkin mahdollisuuksista. Suomea ei maailmalla osata, välissä on kielimuuri.

Jos suomenkielisiä tiedejulkaisuja ei kannata enää tehdä, vaan kirjoitetaan suoraan englanniksi, vaikka kielitaidot eivät aina riittäisikään monipuoliseen ja terävään ilmaisuun, luulisi siinä tieteenkin kärsivän, jos kielelliset heikkoudet estävät asioiden selkeän ja yksityiskohtaisen ilmaisemisen.

Mutta kallista on käyttää taitavia ja asiaa tuntevia kääntäjiäkin, jos sellaisia joka tieteen alueelta löytyykään. Jonkinlainen ratkaisu tähänkin kiistaan pitäisi saada. Luontevalta tuntuisi, että suomalaiset kirjoittaisivat suomeksi.  Nimimerkki hdcanis tuo esille senkin ongelman oman väitöskirjansa kohdalla, "että sen ohjaaja ei puhu suomea, ja erittäin suurella todennäköisyydellä ei puhu myöskään vastaväittäjä, esitarkastajistakin voi tehdä tiukkaa".

Asialla on siis puolensa. Toivottavasti suomen kieli tavalla tai toisella kuitenkin säilyy tieteenkin kielenä. Rahoitusta tutkimuksiin luulisi nykyaikana sentään löytyvän. Olihan vasta vaaleissa otelleilla presidenttiehdokkaillakin noin miljoonan euron potti jokaisella keskimäärin käytössään kampanjoihinsa.

Jotain uudesta suomen kieltä koskevasta laista

Ma 6.2.2012

Monikohan on huomannut, että Eduskunta hyväksyi 12. joulukuuta 2011 lain Kotimaisten kielten keskuksesta? Kotus eli Kotimaisten kielten keskus on nyt lainvoimaisesti kotimaisten kielten asialla.

Keskuksen tehtävänä on suomen ja ruotsin kielten huolto, neuvonta ja sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvä tutkimus. Keskuksen tehtävänä on lisäksi koordinoida saamen kielten, viittomakielen ja romanikielen kielten huoltoa.

 Eduskunta hyväksyi myös sivistysvaliokunnan lausumaehdotukset:

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii kulttuurisen identiteetin perustana olevien suomen ja ruotsin kielten tutkimuksen ja kielenhuollon riittävästä resursoinnista niin, että kansalliskieltemme elinvoimaisuus varmistetaan.

 2. Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lainmuutoksen vaikutuksia saamen kielten, romanikielen ja viittomakielten tutkimukseen ja kielenhuoltoon ja tarvittaessa ryhtyy näiden vähemmistökielten säilymistä turvaaviin toimenpiteisiin. Viittomakielen osalta tulee muiden kielipoliittisten toimenpiteiden ja mahdollisen viittomakielilain valmistelun yhteydessä erityisesti tarkastella, ovatko tämän lainsäädännön yhteydessä toteutetut järjestelyt tarkoituksenmukaisia ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin, joilla viittomakielten asema ja kehittäminen voidaan turvata. (katso Kotuksen sivut)

Laki Kotimaisten kielten keskuksesta tuli voimaan 1.1.2012.

 Hieman asenteellinen kuva monin tavoin. Laittaako miettimään? Kuva:ClipArt

Mikä sitten on Kotus? Viralliselta nimeltään se on Kotimaisten kielten keskus ja Institutet för de inhemska språken.

Kotimaisten kielten keskus on opetus- ja
kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto.

Se on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos. Sen toiminnasta säädetään Kotimaisten kielten keskusta koskevassa laissa 1403/2011  

Katso tarkemmin:

Laki Kotimaisten kielten keskuksesta 1403/2011. Katso myös Valtioneuvoston asetus  Kotimaisten kielten keskuksesta (1566/2011)

Mitkä sitten ovat nämä kotimaiset kielet?
Siis rautalangasta vääntäen: Suomi-nimisen maan viralliset kielet! Kielet, joita Suomessa puhutaan. ( Ei siis maahanmuuttajien viime vuosina tänne tuomat kielet.)

– ei siis suomen sukukielet = suomalais-ugrilaiset kielet, joiden puhujia maailmassa on peräti 23 miljoonaa!
– eikä Itämeren suomalaiset kieletkään.

Vain ne kielet, joita siis Suomessa on puhuttu jo kauan: suomi ja suomenruotsi. Näitä kahta kieltä tutkitaan ja huolletaan, kehitetään ja ohjataan.

Tosin kyllä hiukan ihmettelen tuota ruotsin osuutta nykyaikana, mutta ehkä sillä tarkoitetaan ensisijaisesti  Ahvenanmaata. Lisäksi Kotus koordinoi (tarkoittanee jonkinlaista sopusuhtaiseen yhteistyöhön saattamista?) saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen lautakuntien työtä.

Mutta puolustaako Kotus suomen kieltä esim. englannin par'aikaa tekemää valloitusta vastaan? Omavastaukseni on, että ei ainakaan vielä kovin selkeästi. Ei ainakaan toistaiseksi, vaikka Kotushan ei sinänsä ole mitenkään uusi virasto. Se on toiminut vuodesta 1976 lähtien.

Kotuksen sivuilta voimme kuitenkin lukea:

Kielen aseman huollosta on kyse, kun tutkitaan ja seurataan kielen kehitystä ja tehtäviä yhteiskunnassa ja pyritään vaikuttamaan kieliyhteisön asenteisiin kielipoliittisilla kannanotoilla. Tavoitteena on tukea sitä, että omaa kieltä käytetään mahdollisimman laajasti eikä siirrytä tärkeillä aloilla jonkin toisen kielen käyttöön. (Lihavointi minun)

Toisin sanoen katsotaan, miten tilanne kehittyy, kun lainsäädäntökin on tullut nyt kuvaan mukaan.

Asioita hoitamaan on asetettu koulutettua väkeä:

"Kotimaisten kielten keskuksen johtajalla tulee olla tohtorin tutkinto, perehtyneisyys
keskuksen toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus."Kotus

 Katso myös:

Suomen kielen asema vaakalaudalla yliopistoissa

Suomen kielen asema vaakalaudalla yliopistoissa

Pe 2.12.2011

Ylioppilaslehdessä, 25.11.2011, on Hannu Hallamaan mielenkiintoinen kirjoitus: Englanti painaa päälle! Hallamaa kertoo siinä, miten tutkijat ja yliopistot saavat mainetta vain englanninkielisellä tutkimuksella ja että suomen kielen asemasta tieteessä on taisteltava.

Tämä taistelutilannehan ei tietenkään ole mikään uusi ilmiö. Jokainen vähänkin Suomen historiaa tunteva tietää, mikä valta lähinaapurimaiden kielillä on ollut maassamme ja miten suomen kielen asema on lähes aina ollut vaakalaudalla.

"Suomalaisen tutkijan on paitsi kirjoitettava englanniksi, myös hyödynnettävä ainoastaan englanninkielisiä lähteitä."

Hallamaa kirjoittaa, että suomen kieli yritetään nyt  syrjäyttää kyökkikieleksi tieteellisessä maailmassa ja jopa gradun kirjoittaminen suomeksi joillakin aloilla katsotaan kannanotoksi!

Koska pahimmillaan edessä voi olla tilanne, jolloin englanninkielistynyt suomalainen  yliopisto ei enää kykene tuottamaan tekstejä suomeksi, Helsingin yliopistossa on käynnistetty Tieteen kansallinen termipankki -projekti, joka tarjoaa tutkijoille verkossa toimivaa kielityökalua. Esimerkiksi erityisesti tekniikassa ja luonnontieteissä kansainvälisen huomion saamiseksi artikkelien julkaiseminen englanniksi on ainoa keino, koska yliopistojen asema rankingeissa riippuu siitä, kuinka paljon tutkijoiden artikkeleita on julkaistu kansainvälisissä tiedelehdissä ja miten paljon yliopistoissa tehtyihin tutkimuksiin on viitattu. Ylioppilaslehden mukaan projektissa työskentelevä Antti Kanner sanoo paineen kohdistuvan sekä yliopistoon että yksittäisiin tutkijoihin. Suomenkielisiä julkaisuja pidetään vähempiarvoisina ja usein jätetään huomioimatta, minkä tasoinen ulkomainen julkaisu on. Muu kuin englanninkielinen tieto marginalisoituu, sillä monet julkaisut vaativat, että myös kaikkien lähteiden on oltava englanninkielisiä. Koska aikaisemmin valtakielenä ennen englantia oli saksa, monilla aloilla tärkeää hieman vanhempaa tutkimusta on olemassa runsaasti saksaksi kirjoitettuna.

Vuoden vaihteessa Tieteen kansallinen termipankki sai rahoituksen, jonka turvin on viidessä vuodessa tarkoitus rakentaa jatkuvasti päivittyvä tieteen sanasto, jossa suomi pidetään tiedeyhteisössä käytössä englannin rinnalla. Eri alojen asiantuntijat pyrkivät kehittämään termipankkia yhdessä kielitieteilijöiden kanssa. Pilottialoina ovat oikeustiede, kasvitiede ja kielitiede. Tutkijat voivat itsekin ehdottaa termejä, joita ei ole olemassa suomeksi, olla mukana termien kehittämistyössä tai vain ilmoittaa puuttuvista sanoista ylläpitäjälle. Tiedeyhteisöt ovat olleet kiinnostuneita hankkeesta.

Uuden teknologian suomalaisessa sanastossa on paljon puutteita, samoin luonnontieteissä. Parempi tilanne on aloilla, jotka ovat kiinteästi tekemisissä yhteiskunnan kanssa, kuten esimerkiksi lääketieteessä. Vuonna 2007 tehtiin vain 100 suomenkielistä väitöskirjaa, englannin kielisiä ilmestyi silloin 550. Aalto-yliopisto julkaisi vuonna 2010 yhteensä 186 väitöskirjaa, joista 97 % oli kirjoitettu englanniksi. Helsingin yliopistossa ei enää tilastoida väitöskirjojen julkaisukieliä.

Kanner toteaa, että omalla äidinkielellä voi syntyä terävämpää ja ymmärrettävämpää tekstiä ja ajatus voi olla loppuun asti mietitympi suomeksi kuin englanniksi kirjoitettuna. Englanniksi kirjoittaminen myös heikentää tutkijoiden suomen kielen taitoa. Meillä suhtaudutaan englannin asemaan liian usein vain kielitaitokysymyksenä. Vähemmän huomioidaan sitä, että englanti alkaa olla uhkana joillakin elämän alueilla, joissa englanti on saamassa dominoivan aseman. On huolestuttavaa, että englantia heikommin osaava väestö tavallaan eristetään yhdestä yhteiskunnan osa-alueesta kuten tieteestä. Syrjäytymistä on monenlaista ja tässäkin tulee esiin kysymys tasa-arvosta, painottaa Kanner.

Meillä pakkoruotsi on puhuttanut jo pitkään. Ruotsi ei ole enää suomen kielen uhkana, nyt pitäisi englannin kielestä puhua eksplisiittisemmin, toteaa Kanner Ylioppilaslehden kirjoituksessa. Nyt hallitus on käynnistänyt hankkeen, jonka tehtävänä on valmistella Kansalliskielistrategiaa. Käytännössä se tarkoittaa suomen ja ruotsin käytön edistämistä ja niiden suhdetta, mutta englanti ei ole asialistalla. Kansalliskielestä halutaan pitää huolta ja mahdollisuutta kirjoittaa tutkimuksia kansallisilla kielillä halutaan pitää yllä, sanoo Kansalliskielistrategian pääsihteerinä valtioneuvoston kansliassa toimiva Pauliina Tallroth. Hän toteaa kuitenkin, ettei valtio voi ohjeistaa itsenäisinä toimivia yliopistoja väitöskirjoissa käytettävästä kielestä.

Tieteen kansallisen termipankin pitäisi valmistua vuonna 2015, rahoitusta anottiin - englanninkielisellä hakemuksella -  Suomen Akatemialta, kertoo artikkelin kirjoittaja Hannu Hallamaa Ylioppilaslehdessä 16/11.

Hanke on Helsingin yliopiston, Koti­maisten kielten tutkimuskeskuksen ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteistyötä. (http://kund.sprakradet.imcms.net/10177)

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Termipankki:Etusivu

Katso myös:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/tutkimus/termipankki.htm
https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/projects/the-bank-of-finnish(216c36fd-c796-43e8-963f-631e83a3abeb).html
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Termipankki+tukee+suomea+tieteen+kielenä/1135268361298
http://www.vanamo.fi/PDF/LT2011_2,35.pdf

Vain kuollut kieli on muuttumaton

Pe 16.9.2011
"Kieli on sovittuja asioita, ja niistä voidaan tarpeen tullen sopia uudestaan."Arvi Lind

Kuva: Yotube, viimeinen Lindin uutislähetys 30.1.2010

Lueskelin tässä tuonnoin 9.9.2011 ilmestynyttä Senioriopettaja-lehteä nro 4/2011. Siinä oli mielenkiintoinen artikkeli toimittaja Arvi Lindin puheesta senioriopettajapäiviltä.

Mies lienee useimmille tuttu TV-uutisten lukijana, mutta harva tietänee, että Lind on toiminut mm. Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen suomen kielen lautakunnassa ja eläkkeelle jäämisen jälkeen Yleisradion tv-uutisten kieliavustajana. Alunperin hänestä piti tulla äidinkielen opettaja, mutta hänen tiensä vei toimittajan työhön.

Lind toteaa, että kielen muuttuminen ei välttämättä ole rappeutumista, vaikka monesti niin ajatellaan, kun aikaisemmin kielioppivirheeksi ymmärretty puhekielen muoto yleistyy niin, että se lopulta hyväksytään oikeaksi muodoksi myös kirjakieleen. Kieli on yhteisesti sovittuja asioita ja siksi tarpeen tullen sanoista voidaan sopia uudestaan. Suuri osa suomen kielen lautakunnan päätöksistä on normien laventamista eli "annetaan virheille periksi". Nykyisin voidaan esimerkiksi olla montaa mieltä, aikaisemmin voitiin olla vain monta mieltä.

Agrikolan vaikutus suomen kielen sanaston kehittäjänä on ollut valtava. Hänen suomen kieleen tuomiaan sanoja on käytössä vielä yli 5000. Sellaisia ovat esimerkiksi perhe, virsi, Vapahtaja,  Luoja, kiusaus ja murhe. Elias Lönnrotkin toi suomen kieleen monia elinvoimaisia sanoja kuten sanat suudelma ja jäätelö.
Jotkut sanat ovat syntyessään jo kuolleita. Näin on käynyt mm. mikroskooppi-sanan suomenkieliselle vastineelle hitutähystin. Onpa jopa kilpailuin yritetty löytää suomenkielistä vastinetta matkapuhelimen hands free -laitteelle, mutta tuloksetta.

Kun yleisradio 1926 perustettiin, keskusteluohjelmienkin osallistujat kirjoittivat puheenvuoronsa etukäteen paperille ja lukivat ne sitten suorassa lähetyksessä. Siten sensuroitiin sopimattomat puheet ja kielioppivirheet.

Mm. näistä asioista siis Arvi Lind puhui senioriopettajapäivillä. Referoin tähän hänen puheestaan tehtyä kirjoitusta Senioriopettaja-lehdestä.

Miten ymmärrämme suomen kieltä?

Kuva: Rötvis, Tosimiesalbumi

Pe 19.8.2011, kolmas postaus tänään! :)

Olenpa todella ollut innokas kirjoittamaan tänään tähän blogiini, mutta koska suomen kieli on kiinnostava aihe, en malta olla laittamatta tätä juttua myös tänne, vaikka se on ollutkin jo toisessa blogissani eli Sinisessä salongissa, jossa kyselinkin Ymmärtääkö nainen miehen puhetta ja päinvastoin? 
Pitää kuitenkin muistaa, että konkreettisessa tilanteessa mukana on muutakin kuin sanoja: ilmeet, eleet, hajut (hmm...), kosketuskin kenties jne.
Löysin tämän sanakirjan Tosimies-sivulta:

Tässä vielä linkki Helmiä webistä -sivulle. Samaa tosimies-sarjaa. ;D
Tutustu myös Tosimiesten keskustelupalstaan! ;D

Mitä sanoja nuoret käyttävät

Lauantai 15. tammikuuta 2011

Merituuli Saikkonen kokosi helsinkiläisten koululaisten avulla pienen, mutta silti yllättävän laajan, vaikkakin yksipuolisen, sanakirjan nuorten käyttämistä sanoista. Se julkaistiin Helsingin Sanomissa 29.12.2010. Mukana olivat Viikin Normaalikoulun peruskoulun ja lukion sekä Helsingin Tekniikan alan oppilaitoksen oppilaat Vallilasta, yhteensä 147 oppilasta.

Tässä maistiaisia tuosta nuorten sanastosta:

Kiva gliffa, nasta, über, magee, muikee, jeba cool, jeessi, kivis, pjade, jebou!

Tyhmä bönde, urpo, dorka, vajaa, kura, jäinen, kilipää, pelle, stupido, janari

Hyvä jepa, jeba, bona, kingi, kova, huippu, kermane, perus, huima, perfecto

Tosi hyvä leetti, überhyvä, eeppinen, legenda, HC, jeez, tajuton, kone, jäätävä

Huono sukka, susi, göntsä, laimee, floppi, fail, spörde, kuiva, busted

Nätti tyttö hyvännäköinen dudette/tsirbula/smirgula/gissa/friidu, piukkis, kinkku

Komea poika hyvännäköinen jäbä/kolli/dude/ sälli/man, gmis, kuumake, lippatukka

Kovis gangsteri, gänstä, arska, rambo, jou jou, räkis, wannabe, bädäri

Euro ege, ee, eugeni, eegeni

Oleilla hengata, lagata, lojua, jillata, emergoitua, vaikuttaa, jumittaa, yltsii, pygii

Tupakoida käydä röökillä/kemiläisellä/röölillä, hiisata röökiä, kessutella

Kännätä vetää lärvit/kännitpää täytee/kuppia, pämpätä, ördätä, vetää tonni käteen

Olla humalassa olla känäs/keitos/jurris/pienissä/laivalla/naulakko päässä/spugena

Pussailla nuolla, kismailla, kielaroida, lipoa, vaihtaa räkää, imutella, pusutella

Mennä lukkoon jäätyä, tulla blackout, pata lyö tyhjää, bugittaa

Tehdä joku asia hyvin ownata, servata, panostaa, starailla, skujaa pjadesti

Ajella autolla ympäriinsä kruisailla, skujata, ajaa paskarinkiä/rundia/stadin munkkia

Suosittuja hokemia: jepa, sun isäs, sun mutsis hoi, aina ei mee nallekarkit tasan

Epäsuosittuja hokemia: ihku, daa, simosti, Ismo, elämä on, liian hapokasta, aikusten oikeesti

Esimerkkilauseita: Ensin vedetään taikajuomaa, sitten ollaan naulakko päässä.
Yksi käy pliffillä, toinen hiisaa röökin. Pari juustoa. (Pari kolikkoa)

Suosittuja lyhenteitä: fb, tuubi, rolf, emt (en minä tiedä), pj (pata jurrissa), rks (rakas), kdi (kiitos)

Kuvaakohan tämä sanakirja myös sitä maailmaa, jossa nuoret elävät? Aika pinnallinen sanavarasto on, jos nämä ovat tärkeimmät sanat.

Suomen kielen uudet sanat

8. tammikuuta 2011

Eilen tipahti postiluukusta vuoden ensimmäinen Suomen kuvalehti. En ole tilaaja ja minulle tulee vain yksi tilattu lehti toistaiseksi: Parnasso. Suomen kuvalehteä saan pari kolme numeroa bonuksena. Aarre Huhtala on koonnut tähän numeroon 1/2011 artikkelin nimeltä Vuoden 2010 sanat eli aukeaman verran suomen kieleen ilmaantuneita uusia sanoja.

Jokunen viikko sitten kuulin ällistyttävän asian: uusia suomen kielen sanoja syntyy päivittäin jo paljon ja vuodessa useita satoja, ehkä jopa tuhansia,  vaikka kaikki sanat eivät jääkään elämään. Myös vanhat sanat saavat uusia merkityksiä ja tietysti maahanmuuttajien mukana tulee heidän kielistään vaikutteita, eniten kuitenkin tällä hetkellä englannista. Meillä ei olla samalla tavalla tarkkoja kielen kanssa kuin esimerkiksi Ranskassa, missä mainosteksteistä ja vastaavista saa sakot, jos niissä käytetään muita kuin ranskan kielen sanoja.

Huhtala nostaa esiin kaksi sanaa: tuhkajumi ja vuvuzela. Tuhkajumin voisi melkein arvatakin, mutta se ei tarkoita tuhkaamisen aiheuttajaa vrt. tupajumi, vaan se merkitsee Islannin viime vuotisen tulivuorenpurkauksen aiheuttamaa lentoliikenteen seisausta. Vuvuzelan ehkä tiedättekin, – minä epäurheiluohjelmaintoisena en tiennyt –, se on matalasti törisevä torvi, joka tuli tunnetuksi jalkapallon MM-turnauksessa Etelä-Afrikassa. Uusia urheiluun liittyviä termejä Huhtala luettelee useita. Ehkä hän on innokas penkkiurheilija.

Lukevia ihmisiä saattaa kiinnostaa, että tabletti sanaa käytetään levymäisestä tietokoneen ja lukulaitteen välimuodosta.

Tässä pieni uudissanakirja:

tappajasepeli = teräväsärmäinen sepeli, joka puhkoo polkupyöränrenkaita
tulilude = punamusta lude, ilmeisesti Venäjän puukuormien mukana Kaakkois-Suomeen levinnyt lude
uppotramboliini = uima-altaan pohjalle asennettu tramboliini
valosaaste = turha, tuhlaileva valaistus
verkkonäkyvyys = digitaalinen jalanjälki, näkyvyys verkossa, erityisesti sosiaalisessa mediassa
pyörätasku = pyöräilijöille risteyksessä merkitty ryhmittymisalue
Mikki Hiiren urapolku = eri alojen pätkätöistä rakentuva ura
kliktivismi = tehoton asioihin vaikuttaminen Internetin keskustelusivuja klikkaamalla
hidas kirjallisuus = kirjallisuus, joka vaatii lukijaltaan paneutumista esim. Hyryn Uuni
lemmenlukko = munalukko, jonka rakastavaiset kiinnittävät sillankaiteeseen merkiksi pysyvästä rakkaudestaan

Hyviä asiaan liittyviä linkkejä:

Uudissana – Wikipedia
Uusia sanoja – Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Muistan ainakin yhden sanan, jonka Irwin Goodman aikanaan lanseerasi: häirikkö
Mitähän muita vanhoja uudissanoja mahtaa ollakaan? Muistan, että teippiä nimitettiin aluksi tarraksi, mutta nykyisin tarralla on oma merkityksensä ja teippi -sana on yleistynyt.