Näytetään tekstit, joissa on tunniste Leena Tähtinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Leena Tähtinen. Näytä kaikki tekstit

5.11.2011

Pehmeä laskeutuminen viikonloppua viettämään

Pe 4.10.2011

Rankka työviikko takana ja – ihanaa! – viikonloppu! Tänään istuskelin vaihteeksi jonkin aikaa kahvilassa lueskelemassa cappuccino-kupposen ääressä.

Kuva: © Marleena
Menossa on edelleen Leena Tähtisen kirja Kuolleiden kanssa kassajonossa, josta mainitsin viime postauksessani ja jonka suhteen en ole edistynyt vielä kovinkaan pitkälle. Se kirjan tiede-puolikin on alkanut minulle pikku hiljaa kirkastua edettyäni nyt sivuissa hieman aikaisempaa pitemmälle.
Kirjassa on muuten aika kattava luettelo aika-ilmiöön liittyvästä kirjallisuudesta, joista palasia viliseen Tähtisen tekstissä siellä täällä. Stephen Hawking esimekiksi on huomioitu kirjassa useaan otteeseen.
Kirjoitan tätä blogiani ainakin toistaiseksi vain harrastuspohjalta, en ammatikseni, joten en ahmi kirjoja yökaudet, vaan käyn töissä ja harrastan paljon muutakin kuin lukemista, mikä tosin on yksi tärkeimmistä harrastuksistani. Tästä syystä kirjat eivät vilistele blogissani pikavauhtia, vaan lueskelen kirjoja omaksi ilokseni ja kerron siitä täällä ihan miten minua huvittaa.
Saan kyllä jonkin verran kirjoja esittelyä varten, useimmat kirjat ostan itse ja olen myös ahkera kierrättäjä, kirpputorien ja divarien koluaja.

Näin saatan kirjoittaa yhtäkkiä monestakin kirjasta tai sitten junnaan vähän aikaa saman kirjan parissa. Koko ikäni olen ollut aikamoinen lukutoukka, lisäksi olen opiskellut Turun yliopistossa yleistä kirjallisuustiedettä ja aloittanut kirjastojen koluamisen 8-vuotiaana, jolloin vanhempani hakivat minut pois maaseudulta, missä olin ollut mummolassa melkein yhtä soittoa 2 1/2 -vuotiaasta asti. Mummola oli peltojen ja metsien takana kaukana jossain keskellä ei mitään. Päästyäni kirjastojen tuntumaan luin samantien kaikki lastenosaston kirjat ja heti kun sain luvan ruveta lainaamaan aikuisten puolelta, aloitin niiden hyllyjen tutkimisen, millä tiellä olen vieläkin.  Nykyisin tosin hankin enimmäkseen omakseni kirjat, jotka luen.  Lainaaminen on jäänyt viime vuosina lähes kokonaan.
Tänään sain myös aika pinon kierrätyskirjoja:

Kuva: © Marleena
Ne viipyvät luonani toistaiseksi ja ovat nyt luettavien kirjojeni listalla. Paitsi Bernhard Schlinkin kirja Lukija, jonka olen jo aikaisemmin lukenut. Pokkari-versio siitä lähtikin heinäkuisessa arvonnassani eteenpäin. Pinossa oleva kirja on vanhempi kovakantinen versio samasta kirjasta.

3.11.2011

Aikamatkailua

Ke 2.11.2011

Marraskuu on alkanut ainakin täällä Helsingissä sangen lämpimänä vuodenaikaan nähden. Tänäänkin jotain 10 plusastetta. Aamut ovat kuitenkin pimeitä, vaikka tunnilla petrattiinkin tilannetta, kun siirryttiin talviaikaan. Aurinkoa en ole paljon nähnyt, vaikka olisi paistanutkin, sillä päivät menevät sisätiloissa. Yleensä säleverhot ovat työmaalla kiinni ja joku pyrähdys ulkosalla on sattunut keskellä harmaata päivää ja tänäänkin pienoisessa tihkusateessa sekä aamulla, päivällä että illalla. Ei ole varsinaisesti edes satanut. On vai ollut kummallista pienen pientä kosteutta ilmassa, juuri sen verran, että jotain kosteaa on melkein näkymättömästi leijaillut kasvoille, oikeita miniminipisaroita. Sen verran kuitenkin, että kävelyseuranikin tänään oikein ääneen ihmetteli: Sataako täällä?

Kuva: Wikipedia
Olen kuljettanut työmatkoilla mukanani Leena Tähtisen kirjaa Kuolleiden kanssa kassajonossa - Tieteellistä aikamatkailua, WSOY 2001. Sivuja kirjassa on 288. En kuitenkaan ole ehtinyt paneutua kirjaan kunnolla missään välissä, tai sitten en ole jaksanut. Tänä aamunakin tein taas vain ristisanaa ilmaislehdestä, jonka nappasin ratikasta mukaani, ennen kuin vaihdoin bussiin Kurvissa. Kirja kuitenkin kiinnostaa minua kovastikin. Olen vasta aivan kirjan alussa, missä Tähtinen kartoittaa aikamatkoihin liittyvää kirjallisuutta. Mustat aukot, madonreiät, aikahypyt, aikamatkanappulat ja rinnakkaisuniversumijärjestelmät vain vilahtelevat tekstissä, josta en ole vielä päässyt selville, mitä kirjoittaja loppujen lopuksi kuvaa tieteestä. Fiktiopuolen olen kyllä jo tekstistä löytänyt. Huomenna kirja taas kulkee mukanani. Ehkä jossain välissä ehdin ja jaksan jonkin verran lukeakin sitä eteenpäin.
Mitä on aika? Miten ajassa voi matkustaa? Miten aikakone rakennetaan? Tällaisia kysymyksiä pohtii tähtitieteilijä ja tiedetoimittaja Leena Tähtinen humoristisessa ja mukaansatempaavassa kirjassaan Kuolleiden kanssa kassajonossa – tieteellistä aikamatkailua (WSOY 2001)

Ohjeet Aikakoneen/Matokoneen valmistamiseen

  1. Puhkaise aika-avaruuteen reikä (esimerkiksi luhistuvalla tähdellä).
  2. Taita aika-avaruus (voimakkaalla magneettikentällä) hyperavaruudessa siten, että aika-avaruutta ulottuu tehdyn reiän alapuolelle.
  3. Puhkaise toinen reikä täsmälleen olemassa olevan reiän alle.
  4. Yhdistä reiät keskenään (neulomista ei kannata yrittää).
Lähde: Leena Tähtinen, Kuolleiden kanssa kassajonossa, WSOY 2001

Kuva: © Marleena
Ajassa, jota itse elän nyt, luonto on vielä siedettävän kaunista, ei olla aivan vielä siinä harmaassa risukkoajassa, jolloin rämmitään pimeitä päiviä puolinukuksissa aamusta iltaan.

"Alati virtaavalla ajalla ei itse asiassa ole enempää tekemistä kellojen kuin makkaroidenkaan olemassaolon kanssa." Herbert Dingle

PS. Palasin blogissani toistaiseksi tuttuun vanhaan näkymään.