Aikamatkailua

Ke 2.11.2011

Marraskuu on alkanut ainakin täällä Helsingissä sangen lämpimänä vuodenaikaan nähden. Tänäänkin jotain 10 plusastetta. Aamut ovat kuitenkin pimeitä, vaikka tunnilla petrattiinkin tilannetta, kun siirryttiin talviaikaan. Aurinkoa en ole paljon nähnyt, vaikka olisi paistanutkin, sillä päivät menevät sisätiloissa. Yleensä säleverhot ovat työmaalla kiinni ja joku pyrähdys ulkosalla on sattunut keskellä harmaata päivää ja tänäänkin pienoisessa tihkusateessa sekä aamulla, päivällä että illalla. Ei ole varsinaisesti edes satanut. On vai ollut kummallista pienen pientä kosteutta ilmassa, juuri sen verran, että jotain kosteaa on melkein näkymättömästi leijaillut kasvoille, oikeita miniminipisaroita. Sen verran kuitenkin, että kävelyseuranikin tänään oikein ääneen ihmetteli: Sataako täällä?

Kuva: Wikipedia

Olen kuljettanut työmatkoilla mukanani Leena Tähtisen kirjaa Kuolleiden kanssa kassajonossa - Tieteellistä aikamatkailua, WSOY 2001. Sivuja kirjassa on 288. En kuitenkaan ole ehtinyt paneutua kirjaan kunnolla missään välissä, tai sitten en ole jaksanut. Tänä aamunakin tein taas vain ristisanaa ilmaislehdestä, jonka nappasin ratikasta mukaani, ennen kuin vaihdoin bussiin Kurvissa. Kirja kuitenkin kiinnostaa minua kovastikin. Olen vasta aivan kirjan alussa, missä Tähtinen kartoittaa aikamatkoihin liittyvää kirjallisuutta. Mustat aukot, madonreiät, aikahypyt, aikamatkanappulat ja rinnakkaisuniversumijärjestelmät vain vilahtelevat tekstissä, josta en ole vielä päässyt selville, mitä kirjoittaja loppujen lopuksi kuvaa tieteestä. Fiktiopuolen olen kyllä jo tekstistä löytänyt. Huomenna kirja taas kulkee mukanani. Ehkä jossain välissä ehdin ja jaksan jonkin verran lukeakin sitä eteenpäin.

Mitä on aika? Miten ajassa voi matkustaa? Miten aikakone rakennetaan? Tällaisia kysymyksiä pohtii tähtitieteilijä ja tiedetoimittaja Leena Tähtinen humoristisessa ja mukaansatempaavassa kirjassaan Kuolleiden kanssa kassajonossa – tieteellistä aikamatkailua (WSOY 2001)

Ohjeet Aikakoneen/Matokoneen valmistamiseen

1. Puhkaise aika-avaruuteen reikä (esimerkiksi luhistuvalla tähdellä).
2. Taita aika-avaruus (voimakkaalla magneettikentällä) hyperavaruudessa siten, että aika-avaruutta ulottuu tehdyn reiän alapuolelle.
3. Puhkaise toinen reikä täsmälleen olemassa olevan reiän alle.
4. Yhdistä reiät keskenään (neulomista ei kannata yrittää).

Lähde: Leena Tähtinen, Kuolleiden kanssa kassajonossa, WSOY 2001

Kuva: © Marleena

Ajassa, jota itse elän nyt, luonto on vielä siedettävän kaunista, ei olla aivan vielä siinä harmaassa risukkoajassa, jolloin rämmitään pimeitä päiviä puolinukuksissa aamusta iltaan.

"Alati virtaavalla ajalla ei itse asiassa ole enempää tekemistä kellojen kuin makkaroidenkaan olemassaolon kanssa." Herbert Dingle

PS. Palasin blogissani toistaiseksi tuttuun vanhaan näkymään.