19.10.2012

Ihmisen pahuudesta

Pe 19.10.2012

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Aika kiitää melkein kuin Sofi Oksasen kirjassa Minne kyyhkyset katosivat. Tai ei sentään onneksi aivan niin nopeasti. Kirjassahan mennään vauhdilla vuosikymmenien läpi. Kuitenkin on mennyt melkein kuukausi, ennen kuin tämä tekstini tuosta kirjasta on nyt täällä blogissani. Jumalalle kiitos ajat meillä eivät ole niin hirvittävät kuin ne olivat eteläisessä naapurissamme kovin kauan.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Kirjassa niin vallitsevana oleva propaganda on kuitenkin yllättäen koskettanut eräässä muodossa nyt myös meitä suomalaisia. Perättömiä tietoja on naapurimaassamme nyt levitetty ja valheita syötetty lehdistön ja ties minkä välityksellä ihmisille, joista osa on mieluusti maassammekin vieraillut. Toisaalta ehkä tarkoitus on estää liian laajaksi paisunut muuttoliike länteen ja laittaa kapuloita rattaisiin lähtöä tai vain turistimatkaa suunnitteleville. Täällähän lapset ryöstetään ja huostaanotetaan  melkein samantien, kun rajan yli tullaan!

Mutta nyt tuosta kirjasta. Jollen olisi lukenut elämäni aikana joitakin kammottavia rikosromaaneja, luokittelisin tuon kirjan aivan kärkipäähän järkyttävyydessään. Silti sanon, etten suosittele tuota kirjaa heikkohermoisille. Kirjan ilmapiiri on kautta linjan erittäin raskas ja painostava, koska se kertoo fiktion keinoin asioista, joita todella tapahtui. Kirja kertoo rikoksista, vaikka ei varsinaisesti olekaan varsinainen rikosromaani. Kirjan päähenkilökin on roisto paatuneimmasta päästä.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Sellaiselle, joka ei ole tiennyt sukulaiskansamme painostavista vuosikymmenistä, kirja varmasti sekä avaa silmiä että voi aiheuttaa ihmettelyä. Se ei ole helppolukuinen, sivujakin kirjassa on yli 360. Myös henkilöitä on paljon, vaikka varsinaisia päähenkilöitä onkin oikeastaan vain muutama ja kautta kirjan viimekädessä vain yksi, Edgar Parts, joka vaihtaa nimeäänkin kuin paitaa. Myös jos yleensä lähihistoria on tuntematon, taustatiedot toisesta maailmansodasta ja kansojen vaiheista yleensäkin ovat hatarat, kannattaa silmäillä Saksan historiaa, holokaustiin liittyviä asioita ja niitä asioita Neuvostoliitosta, joita on saatavissa. Silti voi olla, että putoat kärryiltä jo muutaman sivun luettuasi. Mutta ei kannata hellittää, jos haluat todella tietää, mitä todella tapahtui. Tämä kirja on kertomus ihmisen pahuudesta.

Minua nuo kaikki vääryydet, joita sukulaiskansaamme ovat kohdanneet, eivät ole aivan henkilökohtaisesti minua koskettaneet, mutta olen ollut niistä kaikki nämä vuosikymmenet tietoinen. Myös tuttavapiirissäni on ollut ja on heitä, jotka ovat joutuneet elämään noiden miehitetyn maan paineiden alaisena.

Kirjan nimikin on monimerkityksinen. Kyyhkynen on rauhan symboli ja miehittäjät, saksalaiset, syövät yhdessä vaiheessa kyyhkyset pois Tallinnan kaduilta. Kirjan lopussa, juuri ennen kuin kirjan kirjoittaja paljastaa erään lukijaa läpi kirjan askarruttaneen rikoksen tekijän, kyyhkysparvi nousee lentoon, mutta Edgar Parts, kirjan päähenkilö ei häikäistykseltään näe niitä, vain kirkkaan valkean taivaan, joka palauttaa hänen mieleensä jotain, mikä on oleva suurin kahle vapaudelle, jonka hän luulee pian itselleen koittavan.

















Kirjan kannen on suunnitellut Mika Perkiökangas. Ehkä hän on myös tehnyt taiton. Postimerkit havainnollistavat hyvin aikaa, jota mikin kirjan kappaleista kuvaa.
Kirjasta löydät lisää infoa mm. näistä linkeistä:
http://www.kyyhkyset.fi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kun_kyyhkyset_katosivat
http://yle.fi/radio1/kulttuuri/viikon_kirja/sofi_oksanen_kun_kyyhkyset_katosivat_36500.html (16 päivää kuunneltavissa tästä päivästä alkaen)
http://www.youtube.com/watch?v=UpN88X1vMxk

Olin eilen Eurooppa-salissa kuuntelemassa Eduskunnan Arkadia-seuran järjestämää tilaisuutta Kirjat ja kirjailijat, missä myös Sofi Oksanen oli paikalla. Mukana paneelissa oli myös runoilija ja Osuuskunta Poesian edustaja Teemu Manninen, Kirjailijaliiton puheenjohtaja Tuula-Liina Varis ja kansanedustaja Silvia Modig. Tilaisuuden avasi kansanedustaja Eila Tiainen, joka myös haastatteli Sofi Oksasta.


Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Paneelissa keskusteltiin lukutaidosta Suomessa ja tietenkin kirjailijan taloudellisesta asemasta. Tarjoilu oli hyvää, josta kiitokset järjestäjille. Keskustelu itsessään ei antanut minulle paljoakaan uutta tietoa. Sofi Oksasen haastattelu avasi hieman lisää propagandan maailmaa.  Tilaisuutta oli seuraamassa muutamia kymmeniä henkilöitä.

21.9.2012

Kaksi kirjaa lukupöydällä

Pe 21.9.2012

Tänään posti toi uuden uutukaisen yksilön Helsinki-kirjoja: Inna Patrakovan Kultahampaan. Ystävältäni Annelta sain vielä illalla Liken uutuuden: Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat.



Arvatkaapa kaksi kertaa, mitä teen tänä viikonloppuna! Näistä siis lisää lähiaikoina.

20.9.2012

Kirjojen maisemista

To 20.9.2012

Niin siinä sitten kävi, että en onneksi saanut kesäflunssaa, mutta heti syksyn alkajaisiksi kuitenkin kahden viikon flunssan, joka alkoi heti kiusallisilla tulehduksilla hengitysteissä. Kerkisin käydä viisi kertaa terveysasemallakin ja töihin vein vinon pinon lääkärintodistuksia sairauslomista ja antibioottikuurikin oli syötävä. Siinä meni yhteensä kaksi viikkoa, joista muutamina päivinä olin 38 asteen kuumeessakin. Kaksi päivää olin jo töissä, mutta tänään oli pakko jäädä kotiin, kun tuntui, että tulen uudestaan kipeäksi, mutta kyllä menen huomenna töihin taas.



Tuli tänään selattua uusinta Hyvä terveys -lehteä. Monien muiden kiinnostavien juttujen lisäksi lehdessä oli pari mielenkiintoista kirjallisuuteen liittyvää juttua.

Helinä Hietaniemen ja Ilja Ojalan kirjoituksesta 3X matka kulttuuriin on viimeinen Onks Raskolnikovia näkynyt? mielenkiintoisin. Siinä kerrotaan hämeenlinnalaisen Tutta Tallgrenin, 68, matkustelevasta lukupiiristä, jota yhdistää rakkaus kirjallisuuteen. Kahdeksan naista tekee keväisin matkan johonkin kaupunkiin, johon liittyy joku kirja tai kirjailija. Ensimmäisen matkansa he tekivät Dostojevskin PIETARIIN ja etsivät Rikoksen ja rangaistuksen vinttikamaria.

Toisen matkan kohde oli Pekka Töpöhännän UPPSALA. Ennen matkaa he lukivat Gösta Knutssonin kirjoja på svenska. Vaikka kaikki ovat lastenkirjoja, niin jokaisella on kokemuksia ilkeästä Monnista ja tätä hännystelevistä Pillistä ja Pullasta. Perillä tutustuttiin snobikissa Laabanin Tähtitorninmäkeen ja tietysti myös Pekka Töpöhännän taloon Pelle Svanslös hus.

Lydia Koidulan PÄRNUUN he tutustuivat äitienpäivän aikoihin ja lauloivat Lydia Koidulan haudalla tämän kirjoittaman laulun Äidin sydän. Matkaa varten oli tutustuttu Lydia Koidulaan Aino Kallaksen kirjoittaman Tähdenlento-kirjan kautta. Koidula oli paitsi runoilija, lehtinainen ja prosaisti sekä innokas isänmaan ystävä, joka on kirjoittanut myös ensimmäisen vironkielisen näytelmän. Koidulan isä oli Viron itsenäisyyttä ajanut Johan Voldemar Jannsen.

VIIPURIA katseltiin Kersti Bergrothin, Katri Weltheimin ja Lempi Jääskeläisen silmin. Tutta oli lukenut myös etukäteen Iiris Kähärin kirjat Kesämaa ja Seppele Viipurille.

Naisten suunnitelmissa on matkustaa seuraavaksi GOTLANTIIN, joka on Mari Jungstedtin ja Anna Janssonin dekkareiden miljöö.


14.9.2012

Sofi Oksanen avasi kirjasyksyn 2012

Pe 14.9.2012

Tätä uutta blogiani on kesän aikanakin käynyt lukemassa yli 2500 ihmistä ja minä olen ollut jatkuvasti vain muualla. Pahoitteluni.
En ole vielä ehtinyt kunnolla aloittaakaan tätä uutta blogia. Joten nyt on jo aika.


Tämän hetken puhutuin kirja lienee Sofi Oksasen uusin Kun kyyhkyset katosivat. Siitä on otettu 100 000 kirjan painos. Lähiaikoina saanen sen luettavakseni. En ollut jonotamassa sitä itselleni kello 24 elokuun viimeistä edellisenä yönä. En ole myöskään vielä käynyt katsomassa uutuuselokuvaa Puhdistus. Kirjan olen lukenut niin kauan sitten, että olen sen osittain jo unohtanutkin, vaikka ihme kyllä muistan kirjasta erittäin paljon verrattuna moneen muuhun samoihin aikoihin lukemaani kirjaan. Se kertoo siitä, että kirjassa oli erittäin paljon mieleen painuvaa asiaa ja paljon nimenomaan puhuttelevaa asiaa. Sukulaiskansamme Eestin kohtalot ovat aina kiinnostaneet minua ja olen jo kouluaikoina miettinyt  tuon kansan vaiheita melkoisestikin. Yliopistossa opiskelin jonkin verran eestiä, mutta kyllä tuo kieli on minulta jo unohtunut.
Vinkkejä tuon kirjan Kun kyyhkyset katosivat -kirjan taustoihin löytyy sivulta http://www.kyyhkyset.fi/ Kyseisellä sivulla on myös Sofi Oksasen Kiertuekalenteri, jos haluat tavata kirjailijan henkilökohtaisesti. Sieltä voit myös lukea Sofi Oksasen puheen hänen viimeisimmän kirjansa julkistamistilaisuudessa.

Sofi Oksasen sivu on tietysti myös Facebookissa. Ja täälläkin voi käydä kirjailijaan liittyviä asioita  kurkkaamassa.

Kun kyyhkyset katosivat on monessa mielessä kiinnostava kirja. Ei vähemmän siksi, että olen mielenkiinnolla seurannut hänen selostustaan siitä, miten hän on valinnut romaanihenkilöt tähän kirjaansa. Toisaalta olen kyllästymiseen asti selvillä asioista, joita kirjassa käsitellään. Selaamisen sijasta silti varmaankin luen tuon kirjan ja luultavasti palaan tähän kirjaan vielä myöhemmin.

Mie Vaan, laitahan yhteystietosi s-postiini, jotta voin laittaa voittamasi Kuutamolla-kirjan Sinulle!

6.8.2012

Elokuinen pokkariarvonta

Ma 6.8.2012

Heinäkuu vähäisine helteineen on takana ja lomat alkavat nekin olla vähän jokatoisella takana. Tässä kuitenkin vielä ainakin yksi kesäinen pokkariarvonta:



Elokuun alun voittopokkarina on Katja Kallion Kuutamolla.

Säännöt ovat vanhat tutut:
Arvonta on jälleen tarkoitettu niille, jotka ovat kirjautuneet blogini lukijoiksi. Koska olen joutunut jatkamaan blogiani toiselle sivustolle, niin HUOM! vanhalle sivustolle kirjautuneet kirjautukaa tänne, jos haluatte osallistua arvontaan.

Saat kirjautuneena lukijana heti kommentistasi yhden arvan ja lisäarvan saat linkittämällä arvonnan blogiisi. Maksimi on siis kaksi arpaa. Linkityksessä voi käyttää oheista kuvaa.

Aikaa on lauantaihin 18.8.2012 kello 24:ään saakka. 

HUOM! Muista kertoa kommentissasi, monellako arvalla olet mukana! Jos arpamäärän mainintaa ei ole, merkitsen automaattisesti vain yhden arvan.

Ja sitten julkistetaan viimekertaisen arvonnan voittajatiiti66. Onneksi olkoon! Arvontaa tosin ei tarvinnut tehdä, koska tiiti66 oli ainoa kirjasta kiinnostunut! :) Yhteystietosi minulla jo onkin. 
Olen pahoillani, etten ole vielä saanut aikaisemmin voittamianne kirjoja vietyä postiin teille kummallekaan tiiti66 ja Beata56, sorry! Mutta jos jaksatte vielä hetken odottaa, niin yritän hoitaa asian kuntoon viimeistään seuraavaan arvontaan mennessä. Kesä on aina kesää, vaikka ei kuuma kesä olisikaan. :) 

EDIT: Kirjaa ei tarvinnut arpoa, koska vain yksi henkilö oli kiinnostunut kirjasta. Onnittelut nimimerkki Mie Vaan, kirja on Sinun!
Mie Vaan, odottelen yhteystietojasi, että voin lähettää kirjan Sinulle. Lähetä osoitteesi spostiini pian!

28.7.2012

Tänään luin GLORIAA

La 28.7.2012 Aurinkoista. Lämpötila +23 astetta.

Tällaisena kesäpäivänä on mukava lukea vaikka aikauslehtiä. Tänään selailin läpi uusinta GLORIA-lehteä.



Huvittavaa oli lukea tekstiä sivulta 112: Timo Tervoja on Miesten asialla ja kirjoittaa Uusi suosikki -sanojen alla seuraavaa: 
"Vaikka kierrekorkkista purkkia on hieman hankala käyttää, on se vaivan arvoista. Kirkas geelimäinen voide täyttää tehokkaasti uurteet. Selkeästi ihoa virkistävä" jne... (GLORIA 308, elokuu 2012, s. 112)
Enpä voinut naurahtamatta lukea tuota sattumalta silmiini osunutta tekstiä! Onko tosiaan kierrekorkin käyttö miehien mielestä hankalaa!!! ?
Ko. sivulla annetaan miehille meikki- ja kasvohoitovinkkejä ja ilmeisesti kaikenlaisia kosmetiikkaohjeita piilomainonnan siivellä eli sivu on täynnä kuvia (Kuvat Mikko Hannula) mitä erilaisimmista kosmetiikkatuotteista. Tässä jutussa on 9 kuvaa teksteineen silmänympärysvoiteista deodorantteihin.

Ei siinä mitään, kyllä nuo tuotteet varmasti ovat paikallaan myös miehen toalettilaukussa. Isälläni oli erittäin kuiva iho ja muistan, että hän käytti aikoinaan Niveaa. Siihen aikaan ei vielä paljon kosmetiikkatuotteita ollut Suomessa tarjollakaan, ei sen enempää naisille kuin miehillekään. Isäni kuoli sangen nuorena jo 1960-luvulla.

GLORIA-lehti kuitenkin on ulkoasultaan sen näköinen, että epäilen harvan miehen tarttuvan siihen lukeakseen. Ainakaan tyttäreni isää tuskin saisin tuota lehteä lukemaan. :)

Melkein kympinhintainen, 9,80 €, suurikokoinen, hieman A4:sta leveämpi kiiltäväkantinen lehti on on melkein pelkästään täynnä muotiin liittyviä kuvia ja juttuja. Lisäksi on joitain juttuja julkkiksista ja muutama sana uusimmista elokuvista sekä jonkin verran ruokaohjeita ja pieni matkailuun liittyvä juttu. Tuomas Enbuske ja Kirsi Piha pakinoivat kai vakituisesti ko. lehdessä.

Aakkoset-juttua olen GLORIAn aikaisemmistakin numeroista usein lukenut. Tähän numeroon on Tyyne Pennanen kirjoittanut ja Sanna Mander kuvittanut käsikirjoittaja Tove Idströmin ajatuksien aakkosia. Kohdassa KIELI Idström kertoo:
"Vaikka ruotsi on äidinkieleni, kirjoitan suomeksi. Olen rakastanut suomen kieltä lapsesta asti. Sillä kaikki, mikä oli vapaaehtoista, kuten leikit kavereiden kanssa, liittyivät suomen kieleen. Vain viisi miljoonaa ihmistä puhuu suomea. Jos emme välitä kielestämme, se hapertuu ja kuolee."(GLORIA 308, elokuu 2012, s. 37)  
Minulla ei ole säästettynä vanhoja GLORIA-lehtiä, joten en tiedä, missä määrin paperi on hapotonta. Meillä on joitakin sangen vanhoja APU-, SEURA- ja KOTILIESI-lehtiä, jotka ovat sangen kellastuneita ja tummuneita. Miten käy GLORIA-lehden sivuille, riippuu siitä onko se painettu hapottomammalle paperille.

20.7.2012

Salakielen saloista

Pe 20.7.2012

Bongasin viimeisimmästä Kotiliedestä Marsa Luukkosen kirjoituksen Terminaalitilaus. Hän on koonnut puolen sivun mittaiseen kirjoituksen pätkäänsä vinon pinon sanoja, joiden merkitys lienee useimmille suomalaisille varsin tuntematon. Kysymys on termeistä, kapulakielestä, ammattisanastosta, ties mistä:

- terminaalitilaus (lähettämätön tilaus)
- lupa-asiakirja (= passi)
- rikkipassi (passi, jossa oli ulkoinen valmistusvika)
- luuri (= kännykkä)
- asiakassiirtotapahtuma (potilaan nostaminen, siis fyysinen suoritus)
- hoitoisuuskerroin (alle 3-vuotiaiden hoitamisessa tarvittava hoitajien määrä päiväkodissa)
- hoitopoikkeama (= hoitovirhe, terveydenhuollon termi)


Luukkonen mainitsee myös tuetun perhehoidon toimijan PRIDE-valmennuksen, mutta jättää merkityksen lukijan arvailujen varaan.


Hän listaa myös säätynousijat, luottorikolliset ja aktiiviset ikääntyjät ilman sen kummempia selityksiä kuin myös hyvinvointivajeesta kärsivät ja lapsiköyhyyttä potevat. Kaikkialla vallitsevan deprivaation hän kuitenkin selittää tarkoittavan köyhyyttä. 
Mielenkiitoista on myös se, että Luukkonen toteaa osan meistä seisovan sukupolvikuilun partaalla ja ettei monikaan osaa pelätä pääministerin pelottelemaa growthsterityä, koska ei tiedä, mitä tuo käsite tarkoittaa. 
Luukkonen lohduttaakin käsitteitä ymmärtämättömiä lukijoita sillä, etteivät kaikkia käsitteitä ymmärrä ministeritkään, minkä hän on päätellyt  peruspalveluministerin lausumasta " Vesittäminen on tässä aika hurja superlatiivi."

17.7.2012

Eino Leinon Heinäkuu

Ti 17.7.2012

Sataa. Taivas on melko tasaisesti pilvien peitossa. Lämpötila vain noin 16 – 17 astetta kello kolme iltapäivällä.

Heinäkuun kuva: Tämä kuva on läheisen puiston ilmoitustaululta.


Kuva: © Marleena
Klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana.


Heinäkuun toinen pokkariarvonta ja heinäkuun ensimmäisen voittaja

Ti 17.7.2012

Heinäkuun toisessa arvonnassa voittopokkarina on Tuija Lehtisen Futistähtiä.

Kuva: © Marleena
Säännöt ovat vanhat tutut:
Arvonta on jälleen tarkoitettu niille, jotka ovat kirjautuneet blogini lukijoiksi. Koska olen joutunut jatkamaan blogiani toiselle sivustolle, niin HUOM! vanhalle sivustolle kirjautuneet kirjautukaa tänne, jos haluatte osallistua arvontaan.

Saat kirjautuneena lukijana heti kommentistasi yhden arvan ja lisäarvan saat linkittämällä arvonnan blogiisi. Maksimi on siis kaksi arpaa. Linkityksessä voi käyttää oheista kuvaa.


Aikaa on lauantaihin 21.7.2012 kello 24:ään saakka. 

HUOM! Muista kertoa kommentissasi, monellako arvalla olet mukana! Jos arpamäärän mainintaa ei ole, merkitsen automaattisesti vain yhden arvan.

Ja sitten julkistetaan viimekertaisen arvonnan voittaja:
Arpa suosi tällä kertaa tiiti66:tta. Onneksi olkoon! Lähetä yhteystietosi sähköpostiini marjankulma(at)gmail.com niin voin laittaa voittokirjasi Lorna Byrnen Enkeleitä hiuksissani  tulemaan.

16.7.2012

Haluatko lähteä Lappiin?


Ma 16.7.2012

Haluaisitko lähteä Äkäslompoloon Ylläkselle? 
Emme pääse ilmeisesti lähtemään Lappiin nyt elokuussa. Meillä on siellä varattuna hirsimökki viikoksi 34


Sen voisi nyt tästä syystä saada joku luotettava henkilö tai neljän hengen porukka käyttöönsä koko viikoksi puolella hinnalla.
Eli lauantaista 18.8.2012 klo 17 lauantaihin 25.8.2011 klo 11 asti. 

Jos kiinnostaa, ota pian yhteyttä minuun (yhteystiedot).
Katso pdf:nä niin näet tekstit (klikkaa)


Mökin tiedot:
Neliöitä 30 + parvi
Neljä vuodepaikkaa
Sauna
Takka

Varustus: jääkaappi, liesi/uuni+liesituuletin, mikroaaltouuni, astianpesukone, pyykinpesukone, kuivauskaappi, silitysrauta, pölynimuri, kahvinkeitin, leivänpaahdin, vedenkeitin, astiasto 6 hengelle, liinavaatteet 6 hengelle

Tässä mökin tarkemmat tiedot:
Pohjapiirros mökistä (pdf)


Mökki on Äkäslompolossa Ylläksellä. Kolarin kunnassa. Lento Helsingistä kestää 1 1/2 tuntia. Myös rautateitse pääsee Kolariin. Ylläs on Lapin lomailijan ykköspaikkoja.

Linkkejä:
Ylläksen matkailusivut
Äkäslompolon kyläyhdistys
Äkäslompolon kartta ja toinen kartta
Ylläs
Lentokoneella Ylläkselle
Junalla Ylläkselle
Bussilla ylläkselle
Taksit ja linja-autot

2.7.2012

Heinäkuun ensimmäinen pokkariarvonta ja kesäkuun viimeisen arvonnan voittaja

Ma 2. heinäkuuta 2012

Tervehdys kaikki ihanan kärsiväliset (toivottavasti) Kirjahyllyni lukijat! Lomakurssini ja -matkani takia tämä päivitys on hieman myöhässä. Olen pahoillani, mutta nyt on uusi pokkariarvonta jälleen lähdössä vauhtiin ja kesäkuun viimeisen pokkariarvonnan voittajakin on tiedossa.

Tällä kertaa arvon kirjan nimeltä Enkeleitä hiuksissani.


Säännöt ovat vanhat tutut:
Arvonta on jälleen tarkoitettu niille, jotka ovat kirjautuneet blogini lukijoiksi. Koska olen joutunut jatkamaan blogiani toiselle sivustolle, niin HUOM. vanhalle sivustolle kirjautuneet kirjautukaa myös tänne, jos haluatte osallistua arvontaan.

Saat kirjautuneena lukijana heti kommentistasi yhden arvan ja lisäarvan saat linkittämällä arvonnan blogiisi. Maksimi on siis kaksi arpaa. Linkityksessä voit käyttää oheista kuvaa. 

Tällä kertaa aikaa on lomani takia perjantaihin 14.7.2012 kello 24:ään saakka. 

HUOM! Muista kertoa kommentissasi, monellako arvalla olet mukana! Jos arpamäärän mainintaa ei ole, merkitsen automaattisesti vain yhden arvan.

Ja sitten julkistetaan kesäkuun viimeisen arvonnan voittaja:
Arpa suosi tällä kertaa Beate56:tta. Onneksi olkoon! Lähetä yhteystietosi sähköpostiini marjankulma(at)gmail.com niin voin laittaa voittokirjasi  Pirjo Tuomisen Perintömaat tulemaan.

28.6.2012

Blogini uusi osoite

To 28.6.2012

Kirjahyllyni jatkuu ositteessa Marja-Leenan kirjahylly.
Ke 17.4.2013
Ylläoleva tieto on vanhentunut. Olen palannut pitämään taas tätä blogia.


Gordionin solmuja?

Ke 27.6.2012

Silloin tällöin kuulee sanoja, joita ei ole korva tunnistanut puheista kovin usein. Aina ne eivät ole aivan uusia, vain harvoin käytettyjä, joten ne eivät ainakaan ole kuluneita. Joskus taas jotkut uudet sanat yksinkertaisesti kuulostavat oudoilta, ennen kuin niihin tottuu. Viime päivinä olen kuullut tai nähnyt eriteksteissä muutamia sanaharvinaisuuksia:

* ymmällys
* haitake
* henkilöys, ( vertaa: pöllöys, hölmöys)
* tunnettuus
* henkilötodistus
* viive-sanan taivutusmuoto viipeen

Mikä sitten on "Gordionin solmu"? Suomalainen tietosanakirja kertoo, että Gordionin solmu on "kuvaannollisesti mahdottomalta näyttävä tehtävä, joka selvitetään yksinkertaisin voimakeinoin".

Henkilöys on Kielitoimiston jo vuosikymmeniä sitten antama suositus muka turvonneelle sanalle henkilöllisyys. Minusta henkilöys-sanan ääntäminen on hankalaa ja pidän enemmän muodosta henkilöllisyys, vaikka se on pitempi. Kuitenkin on aivan helppoa ääntää sanat hölmöys ja pöllöys, joten ne ovat mielestäni OK. Myös henkilötodistus kuulostaa hivenen oudolta.

Kielen kehityksessä on kyllä usein kyse siitä, että mennään sieltä, mistä aita on matalin eli helpoin ilmaisu yleistyy, voihan sellaista tapaa sanoa Gordionin solmuksikin. Saattaa kuitenkin käydä niin, että henkilöys-sana kaikesta huolimatta vielä yleistyy, vaikka sen tulo kieleen on kestänyt vuosikymmeniä.

Katso SuomiSanakirja.fi henkilöys
se seikka, kuka jku on, henkilötiedot, henkilöllisyys, identiteetti. esim. Todistaa henkilöytensä. Salata henkilöytensä. Uhrien henkilöys on vielä selvittämättä.
Ja henkilöys-sanan taivutusmuodotkin ovat jotenkin järkyttäviä:
Taivutus:
yksikön genetiivi henkilöyden
yksikön partitiivi henkilöyttä
yksikön illatiivi henkilöyteen
monikon genetiivi henkilöyksien
monikon partitiivi henkilöyksiä
monikon illatiivi henkilöyksiin
Viive-sanan taivutettu muoto on viipeen, mikä on siis kielellisesti oikea muoto, mutta itse olen tottunut muotoon viiveen, joten käytän tarvittaessa sitä.

 Katso SuomiSanakirja.fi:
viive
(taivutus: viipeen tai viiveen, viivettä, viipeet tai viiveet jne.) jonkin tapahtuman ja siihen yhteydessä olevan toisen tapahtuman aikaväli, viipymä
aika jonka verran jokin viivästyy, viivästys, viivästymä. 
Esim. Pitkä, lyhyt viive. Kymmenen sekunnin, vuoden viive. Reagointiviive. Päätöksen ja sen toteuttamisen välinen viive. Viive diagnoosista leikkaukseen oli liian pitkä. Radioaktiivisen säteilyn vaikutuksilla voi olla pitkä viive. Viive laskun maksamisessa. Viiveen tai viipeen aiheuttaja. Rakennus valmistui huomattavalla viipeellä paremmin: huomattavasti myöhässä. Huume, joka aiheuttaa lyhyellä viiveellä [paremmin: nopeasti] riippuvuutta.
Taivutus: yksikön genetiivi: viiveen, viipeen; yksikön partitiivi: viivettä, viivettä; yksikön illatiivi: viiveeseen, viipeeseen; monikon genetiivi: viiveiden, viipeiden, viiveitten, viipeitten; monikon partitiivi: viiveitä, viipeitä; monikon illatiivi: viiveisiin, viipeisiin, viiveihin, viipeihin
Mitä tulee sanaan tunnettuus, niin käytän mieluummin sanaa tunnettavuus, johon olen tottunut.  Ja saman asian voi sanoa muitakin sanoja käyttäen vähintään yhtä hyvin, jollei paremmin.

Katso SuomiSanakirja.fi:
tunnettuus
se että jokin on tunnettu. esim. Mainonta lisää tuotteen tunnettuutta. 
substantiivi  Se kuinka tunnettu joku tai jokin on.
Esimerkkejä tunnettuus sanan käytöstä:
Hänen tunnettuutensa kansainvälisenä tutkijana on vielä vaatimatonPeltier-ilmiön tunnettuus on vähäinen laajasta soveltamisesta huolimatta. 
Taivutus:
yksikön genetiivi tunnettuuden
yksikön partitiivi tunnettuutta
yksikön illatiivi tunnettuuteen
monikon genetiivi tunnettuuksien
monikon partitiivi tunnettuuksia
monikon illatiivi tunnettuuksiin
Sitten sanasta haitake jotain. Sanaa ei löydy SuomiSanakirja.fi:stä. Netissä sillä tarkoitetaan haittaohjelmaa, yleiskielessä jotain terveydelle haitallista tai yleensä häiritsevää tai häiriötä aiheuttavaa.

Viimeisenä vielä hauska sana ymmällys, jonka kuulin Mika Yrjölän suusta jokin aika sitten. Mika Yrjölä muutti perheensä kanssa äskettäin Amerikasta Suomeen Saalem-seurakunnan johtajaksi. Hänen puheensa aiheena oli kesäkuun alussa Ymmällyksestä ylistykseen. Yrjölä oli kehitellyt ymmällään olosta tuon sanan eli hänen aiheensa oli selkokielellä Ymmällään olosta ylistykseen. En saanut laitettua suoraa linkkiä tuohon puheeseen, mutta se löytyy hakemalla Arkistosta ensin kohdan Saalem-seurakunta ja puhujista Mika Yrjölä.

25.6.2012

Sivumennen nähtyä ja kuultua

Ma 25.6.2012

Olen sitten ilmeisesti lomalla näillä näkymin ainakin vielä viikon heinäkuussa. On aikaa valvoa, on aikaa lorvailla ja netissäkin tulee viihdyttyä liian kanssa.

Kaupungilla liikkuessa huomio kiinnittyy lukeviin ihmisiin. Heitä on kaikkialla. Kaikenikäisiä lukijoita, miehiä ja naisia. Ratikassa, bussissa, metroasemalla, kahviloissa, kaikkialla. Luetaan jotain kirjaa, joskus lehteä. Yleensä istuen, mutta myös pysäkeillä seisoen. Isoissa kirjakaupoissakin, missä lukemaan syventyneitä ei heitetä ulos, vaan aivan rauhassa siellä aina istuskellaan kirja kädessä – kenties ko. kirjaa kuitenkaan ostamatta. :)

Kuva: © Marleena
Toisinaan haluaisin tietää, mitä nuo ihmiset oikein lukevat. Silloin kurkistelen varovasti vieressä istuvan kirjaa tai ohi mennessäni yritän vilkaista, näkyisikö kantta kenties. Harvemmin kysyn.

Kuva: © Marleena
Joskus matkalla voin kysäistä siinä aivan vieressäni istuvalta, muuten en oikeastaan koskaan. Kirjat ovat olleet romskuista tenttikirjoihin. Tavallisin lehti on ollut Metro, jota täällä jaetaan kaikkialla ilmaiseksi ja josta voi lukea viimeisimmät uutiset. Itse saatan työmatkalla ratkaista Metro-lehden ristikon tai tehdä sudokun.

Kuva: © Marleena
Luen itsekin joskus pysäkillä bussia tai ratikkaa odottaessani ja matkalla useinkin. Ainakin silloin, kun en ole niin väsyksissä, että suorastaan torkun puoliunessa töistä kotimatkalla.

Kuva: © Marleena
Pihallakin tulee joskus istuskeltua lukemassa. Nykyisin meillä ei enää ole koiraa, joten ulkonaolo on jäänyt vähäisemmäksi. Kesällä on miellyttävämpää lueskella ulkona kuin sisällä, vaikka en nykyisin enää ole samanlainen lukutoukka kuin joskus ennen.

Kuva: © Marleena
Viimeaikoina on myös sähköinen kirja ilmestynyt monen hyppysiin. Itsekin voisin hankkia sellaisen, jos se ei olisi niin turhan kallis. Toisaalta pidän paperisen kirjan käsittelystä enemmän. Se ei ole niin arvokas, että sitä pitäisi koko ajan varoa ja säilyttää huolellisesti. Tavallista kirjaa ei yleensä kukaan viitsisi pihistää, eikä taloudellinen vahinko olisi kovin suuri, vaikka joskus kävisi vahinko ja jotain juomaa kaatuisi sen päälle tai pudottaisin sen. Koska minulla on kosketuspuhelin ja tietokoneenikin on osittain kosketuslaite, en tarvitse lisää sähköä olemukseeni sähkökirjan kautta.

Kuva: © Marleena
Kaupungilla liikkuessa näkee ja kuulee myös kaikenlaista. Viime viikolla en voinut olla kuulematta kahden naisen keskustelua. Toinen selitti kirjojensa olevan kellarissa laatikoissa ja olevansa luopumassa niistä. Kertoi, ettei aio enää ostaa kirjahyllyä, koska on jo iäkäs.

23.6.2012

Kesän toinen viikonloppupokkarin arvonta ja viime viikon voittaja

Helsinki lauantaina juhannuspäivänä 23.6.2012. Aamulla aurinko paistoi kirkkaasti, puolilta päivin meni pilveen ja nyt noin klo 16 sataa. Vain 16 plusastetta.

Jatkan Pirjo Tuomisen linjalla eli tämän kertainen arvontavoitto on Perintömaat. 


Kirjan kannessa oleva valokuva: Leena Ylä-Lyly/Gorilla
Typografian tekijää ei kirjassa mainita
Säännöt ovat vanhat tutut:
Arvonta on jälleen tarkoitettu niille, jotka ovat kirjautuneet blogini lukijoiksi. Koska olen joutunut jatkamaan blogiani toiselle sivustolle, niin HUOM. vanhalle sivustolle kirjautuneet kirjautukaa myös tänne, jos haluatte osallistua arvontaan.

Saat kirjautuneena lukijana heti kommentistasi yhden arvan ja lisäarvan saat linkittämällä arvonnan blogiisi. Maksimi on siis kaksi arpaa. Linkityksessä voit käyttää oheista kuvaa. 


Aikaa on perjantaihin 29.6.2012 kello 17:ään saakka. HUOM! Kellonaika!

HUOM! Muista kertoa kommentissasi, monellako arvalla olet mukana! Jos arpamäärän mainintaa ei ole, merkitsen automaattisesti vain yhden arvan.

Ja sitten julkistetaan viime viikonlopun arvonnan voittaja:
Arpa suosi tällä kertaa Lentoemoa. Onneksi olkoon! Lähetä yhteystietosi sähköpostiini marjankulma(at)gmail.com niin voin laittaa voittokirjasi Pirjo Tuomisen Alakuloinen romanssi  tulemaan.


En ole tainnut muistaa teitä lukijoitanikaan huomioida! Lämpimästi tervetuloa lukijoiksi Beate56, Sylviira, Booksy, Marianne M., Kuutar, Pihi nainen, Sanna/Luettua, MieVaan, Tiiti66 ja Lentoemo! 

Hyvää juhannusviikonlopun jatkoa!

19.6.2012

HUOMIO, muista tekijänoikeudet!

Tiistai 19.6.2012

©©©©©©©©©©©©©©©©©©©©©©©©©©
Koska blogeja koskevat samat säännöt kuin muitakin julkaisuja, siis lehtiä, TV-kanavia ja siis mediaa yleensä, on kaikkien bloggaajien syytä vihdoin tutustua kunnolla tekijänoikeuslainsäädäntöön.
Blogithan ovat täynnä tekijänoikeusrikkomuksia. Monet blogit perustuvat yksinomaan toisten teoksiin jopa kuvien ja runotekstien osalta, mutta jos siihen on asianomaisilta saatu lupa, niin asia on OK. 

Eli jos blogi on tavallaan antologia esimerkiksi toisten kirjoittamista runoista, joihin ei ole erikseen pyydetty lupaa, rikotaan raskaasti tekijänoikeuslakia. Mutta jos kaikkien runojen tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, tekijänoikeudet ovat rauenneet.

Näistä rikkomuksista ei tietääkseni vielä kuitenkaan ole ennakkopäätöksiä tuomioistuimissa. Eli blogeissa mellastetaan kuin pellossa, vaikka julkaisukynnys on ylittynyt heti kun blogi on julkaistu. Lukijoiden määrä voi olla useita tuhansiakin jopa miljoonia kuten Youtuben videoiden kohdalla. Riittää, että blogi on julkaistu Internetissä, jolloin sen voi kuka vain sieltä lukea. Se on silloin jo oma teos, jonka pitää perustua yksin blogin kirjoittajan omiin tuotoksiin.
"Sen sijaan se, että joku kopioi toisen tekemän teoksen WWW:stä ja panee sen julkisesti saataville omaan koneeseensa tai hakemistoonsa, edellyttää tekijän lupaa." J. Korpela
"Julkistetusta tuotoksesta saa ottaa sitaatin. Sitaatti tarkoittaa toisen teoksen kommentointia omassa teoksessa, jonka vuoksi lainaus otetaan. Sitaattia ei voi ottaa muussa kuin tässä teosta kommentoivassa tarkoituksessa." Toisen tuotoksen käyttäminen 
Huomasin itse syyllistyneeni asianomaiseen mielivaltaan eli olen julkaissut blogeissani kokonaisia runoja pyytämättä asiaan lupaa. Olen kyllä luullut, että yksi runo runokoelmasta on vain osa teosta, mutta nyt asia on alkanut selvitä minulle, että näin ei tietenkään ole.
Äskettäin ymmärsin, että kokonaisen runonkin siteeraaminen muussa kuin selkeässä arviointiyhteydessä on kiellettyä ilman asianomaisen kirjoittajan/kirjailijan/runoilijan lupaa! Jos julkaisen runon, se voi tapahtua vain, jos teen siitä samalla arvion, arvostelen tai kirjoitan kokonaisen esseen. Arvioinneissakaan ei saisi julkaista kokonaista runoa, vain tarpeellisia osia. Toisaalta runot ovat usein sangen lyhyitäkin, joten osan julkaiseminen ei aina anna oikeaa kuvaa teoksesta siis kyseisestä runosta. Näissä asioissa on syytä kuitenkin jo blogeissakin skarpata.


Olen itse ryhtynyt pitkin kevättä puhdistamaan vanhoja blogitekstejäni näistä tekemistäni virheistä. Samalla korjailen Youtube-linkityksiäni. Youtubestahan ei saisi laittaa kuin pelkän linkin. Upotukset ovat kiellettyjä, vaikka sitä mahdollisuutta siellä hanakasti tarjotaan. Omat videot saa tietysti laittaa näkyviin blogissaan. Useimmat Youtuben videot ovat laittomia ja niitä saa korkeintaan kuunnella ja katsella itsekseen, mutta ei upottaa blogiinsa. Yotubesta ilmoitetaan, että jos asianomainen laulaja tai muu esiintyjä/oikeudenhaltija itse haluaa videon poistettavaksi, se poistetaan.


Näistä tekijänoikeusasioista on käyty keskustelua pitkin kulunutta kevättä 2012 seuraavissa blogeissa:
– Hyönteisdokumentti
Sallan lukupäiväkirja
 Smart Bitches, Trashy Books 
Kirjakko


Sallan lukupäiväkirjassa lienee seikkaperäisin blogikirjoitus tästä asiasta. Kirjakko taas kertoo esimerkiksi kirjankansiin liittyvistä asioista.


Runon tai muun vastaavan esittäminen koulussa ei ole rikos, koska kysymyksessä ei ole maksullinen tilaisuus. Näin myös jumalanpalveluksissa voidaan laulaa virsiä yms. Muuten esityksiin, joissa on pääsymaksu, on pyydettävä asianomistajilta lupa ja kenties maksettava sovittu palkkio. 


Kuvat, videot ja musiikki ovat myös tällaisia suojeltuja teoksia. Kustantamojen omat mediaa varten antamat asiat ovat tietenkin julkaisuvapaita, kuten mm. kirjojen kansikuvat. Kustantamojenkin antamien kuvien tekijät pitäisi korrektisti ajatellen aina mainita ja usein se vaaditaankin.


Asiaan liittyviä linkkejä:
J. Korpelan Tekijänoikeusfakki
Tekijänoikeus Wikipedia
Opettajan tekijänoikeusapuri
Tekijänoikeuslaki
Immateriaalioikeusinstituutti
Immateriaalioikeusinstituutti2
Tietosuojavaltuutettu

Jatkan edelleen blogieni "puhdistustyötä"!
©©©©©©©©©©©©©©©©©©©©©©©©©©

15.6.2012

Kesän ensimmäinen viikonloppupokkariarvonta ja dvd:n voittaja

Helsinki perjantaina 15.6.2012, erityisen lämmin päivä, kellon on noin 20 ja mittarissa plus 22 astetta.

Nyt on pakko ottaa pieni varaslähtö sekä viikonloppupokkariarvonnan julistamisessa että Humiseva harju -dvd:n arvonnassa. Asia on nimittäin niin, että minulla on niin paljon ohjelmaa alkavana viikonloppuna, että kaikki arvonnat jäävät tekemättä, jos en nyt niitä laita tänne blogiini.

Kansi: Helena Kajander
Uusi arvonta siis nyt ja tällä kertaa voittona on Pirjo Tuomisen Alakuloinen romanssi. Ehkä kirjoitan siitä vielä jossain vaiheessa, mutta en ole varma, ehdinko ennen ensi viikonvaihdetta.

Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy ensi viikolla juhannuksena eli perjantaina 22.6.2012. Voittajan kerron siinä juhannuspyhien aikoihin, miten silloin kerkiän.

Kirja on Tammen yli 300-sivuinen pokkari, hieman "reissussa rähjääntynyt", ei siis upouusi, mutta  ihan siisti.

Säännöt ovat vanhat tutut:

Arvonta on jälleen tarkoitettu niille, jotka ovat kirjautuneet blogini lukijoiksi. Koska olen joutunut jatkamaan blogiani toiselle sivustolle, niin HUOM. vanhalle sivustolle kirjautuneet kirjautukaa myös tänne, jos haluatte osallistua arvontaan.

Saat kirjautuneena lukijana heti kommentistasi yhden arvan ja lisäarvan saat linkittämällä arvonnan blogiisi. Maksimi on siis kaksi arpaa. Aikaa on perjantaihin 22.6.2012 kello 24:ään saakka.

HUOM! Muista kertoa kommentissasi, monellako arvalla olet mukana! Jos arpamäärän mainintaa ei ole, merkitsen automaattisesti vain yhden arvan.



Samalla tässä kerron Humiseva harju -dvd:n voittajan, vaikka ilmoitinkin, että arvontaan osallitumisaikaa olisi keskiyöhön, niin nyt vähän aikaistan asiaa sattuneesta syystä. Arvontamestarina toimi ystäväni, henkilö, joka ei ymmärrä tietokoneista paljoakaan ja joka ei tiennyt oikeastaan mitään muuta kuin, että olen listannut 7 arpaa. Annoin ensin kaikille yhden numeron ja sitten heille, jotka olivat mukana kahdella arvalla, toisen numeron.Ystäväni tehtävänä oli sanoa puhelimessa joku numeroista 1 – 7, joka siis on voittajan arvan numero.

Ta da da dam, voittaja löytyi arvalla numero 3! Onneksi olkoon Pihi nainen! Lähetä yhteystietosi sähköpostiini marjankulma(at)gmail.com. Humiseva harju on pian hyppysissäsi! 

14.6.2012

Raamatun käännöstyöstä


Helsinki torstaina 14.6.2012 kello on jo yli 11 eli on melkein keskiyö. Aurinko on laskemassa. On ollut lämmin päivä, vieläkin on 19 plusastetta.

Kuva: © Marleena
Selailin tämän vuotista uusinta Aalloilla-lehteä nro 2 ja silmiini osui sivu, jossa Buranovo Babuski, Buranovon Mummot komistivat jälleen koko sivun mitalla asiaansa.

Keitä sitten ovatkaan nämä mummot, jotka pärjäsivät hyvin Euroviisuissakin (toinen sija)? Kilpailukappale oli "Party for Everybody", joka laulettiin osin englanniksi ja osin udmurtiksi. Mummelit ovat udmurtteja kuulemma, votjakkeja, näin olen antanut itselleni kertoa. Ja udmurtit kuuluvat komien kanssa permiläisiin kansoihin. Ja ovat siis suomalaisten sukukansa, suomalais-ugrilaisia ainakin kieliperimältään.


Aikoinani, kun opiskelin suomea Turun yliopistossa haaveenani kenties joskus valmistua toimittajaksi, tuli päntättyä kaikki kantasuomen kurssit ja Suomen sukukansat. Koska aika on näissä sukulaissuusasioissa muuttanut tietoni lähes pelkäksi sivistykseksi, käväisin muutamilla nettisivuilla muistiani verestämässä.

Kuva: Wikimedia commons
Wikipediassa on hyvä sivu ja linkkejä, josta voi tutkia asiaa: Suomalais-ugrilaiset kansat. Sieltä löytyy näiden udmurttien sivukin. Udmurtteja kerrotaan olevan vähän yli 600 000.

Näin jatkuu sivu Aalloilla-lehdessä:


Psalmit on jo käännetty udmurtiksi, mutta ei vielä koko Raamattua. Suomen Pipliaseura kerää rahaa sekä Raamatun käännöstyöhön että Psalmien kirjan lahjoittamiseen udmurteille.

"Pipliaseura tukee yhteensä kahdentoista suomensukuisen kielen raamatunkäännöstyötä. Uusi testamentti on jo seitsemällä sukukielellä Venäjän alueella, mutta esimerkiksi mansin ja hantin kielille Raamattua on käännetty vasta muutaman evankeliumin verran. Udmurtit saivat lukea Uutta testamenttia äidinkielellään vuonna 1997.
Suomen Pipliaseura tukee mummojen kotiseudulla käännöshanketta, jonka tavoitteena on kääntää koko Raamattu udmurtiksi. Mummojen suomensukuisella äidinkielellä on noin puoli miljoonaa puhujaa." Kotimaa
"Koko Raamattu on käännetty 471 kielellä. Uusi testamentti 1 223 kielellä. Käännöstarve on 2 040 kielellä.Raamatun tai sen osien kääntäminen on monivaiheinen prosessi, ja pelkästään Uuden testamentin kääntäminen kestää 10–20 vuotta. Raamatun kääntäminen edellyttää myös kielen ja kulttuurin tutkimusta sekä luku- ja kirjoitustaidon edistämistä." Wycliffe Raamatunkääntäjät 
Koska voi olla, että tuosta kuvan tekstistä on vaikea saada selvää, laitan siinä olevat tiedot vielä tähän:

Käännöstyöhön voi lahjoittaa tekstiviestillä 10€ tai 20€ kirjoittamalla
joko 10E PSLAHJA 7760
tai 20E PSLAHJA 7760
ja lähettämällä viestin numeroon 16303


tai tilisiirrolla IBAN FI58 8000 18 00 0557 83, merkitse viestikenttään 7760

Myös Internetissä lahjoittaminen onnistuu osoitteessa http://www.raamattulahja.fi 
Merkitse viestikenttään 7760

Voit myös tukea 12 suomensukuisen kielen raamattukäännöstyötä:
Sampo FI58 8000 1800 0557 83, viite: 77842

Koko Raamattu urdmuntiksi on tarkoitus julkaista jo ensi vuonna 2013! 
Poikkeuksellisesti laitan tämän saman tekstin kahteen blogiini.

13.6.2012

Ajatuksia herättävä ajatusten kirja


Ke 13.6.2012 noin klo 10.30, 17 plusastetta, aurinko paistaa

Tämän hetken uusimpia kirjojani on Hannu Tarmion kokoama ja Outi Heiskasen kuvittama kirja Ajatuksia uudelle vuosituhannelle. Kirja on isokokoinen kovakantinen Otavan julkaisu vuodelta 1999. Kirja on kuulunut Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tuotantoon, mikä ei kuitenkaan  näy muuten kuin melko huomaamattomana merkintänä kirjan nimilehdellä ja Tarmion saatesanoista. Se on minusta hyvä asia, sillä en pidä sarjamerkinnöista, joita joissain kirjakerhojen kirjoissa on.

Kuva: © Marleena
Kuvat ovat mustavalkoisia Heiskasen grafiikkavedoksista tehtyjä ei kovin korkeatasoisia kuvakopioita. Ehkä paperin laatu aiheuttaa kuvien harmauden tai sitten kuvien tarkastelu ennen kirjojen painatusta on pettänyt. Paperin laatu on kuitenkin aika hyvää, silla näissä 12 kuluneessa vuodessa lehdet eivät ole ikävästi kellastuneet. Paperia en osaa nimetä, mutta se on hiveneb silkkimäisen kiiltävää ja ohuehkoa, ei kuitenkaan läpinäkyvää. Lue lisää...

Jatkuu uudessa blogissani täällä...

Ajatuksia herättävä ajatusten kirja

Helsinki keskiviikkona 13.6.2012 noin klo 10.30, 17 plusastetta, aurinko paistaa

Tämän hetken uusimpia kirjojani on Hannu Tarmion kokoama ja Outi Heiskasen kuvittama kirja Ajatuksia uudelle vuosituhannelle. Kirja on isokokoinen kovakantinen Otavan julkaisu vuodelta 1999. Kirja on kuulunut Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tuotantoon, mikä ei kuitenkaan  näy muuten kuin melko huomaamattomana merkintänä kirjan nimilehdellä ja Tarmion saatesanoista. Se on minusta hyvä asia, sillä en pidä sarjamerkinnöista, joita joissain kirjakerhojen kirjoissa on.

Kuva: © Marleena
Kuvat ovat mustavalkoisia Heiskasen grafiikkavedoksista tehtyjä ei kovin korkeatasoisia kuvakopioita. Ehkä paperin laatu aiheuttaa kuvien harmauden tai sitten kuvien tarkastelu ennen kirjojen painatusta on pettänyt. Paperin laatu on kuitenkin aika hyvää, sillä näissä 12 kuluneessa vuodessa lehdet eivät ole ikävästi kellastuneet. Paperia en osaa nimetä, mutta se on hivenen silkkimäisen kiiltävää ja ohuehkoa, ei kuitenkaan aivan läpinäkyvää.


Sain tämän yllättävänä kesälahjana Kampin suutarin kierrätyshyllystä pari päivää sitten. Ilahduttava löytö kaikkiaan. Hannu Tarmio kertoo koonneensa kirjan Suuren Suomalaisen Kirjakerhon pyynnöstä ja Tarmio paljastaa saatesanoissaan lukeneensa tätä kirjaa varten 9 kuukautta metrikaupalla kirjoja ja menneensä sitten Irlantiin sitä synnyttämään.

Kirja on mielenkiintoinen kokoelma ajatelmia ja sananlaskuja eri puolilta maailmaa sekä Tarmion omia mietelmiä kunkin teeman alkajaisiksi.

Teemat ovat
- Historia, millenium
- Mies ja nainen
- Rakkaus, seksi, avioliitto
- Vanhemmuus, perhe
- Lapset, lapsuus
- Työ, organisaatio, johtajuus
- Uskonto, Jumala
- Sota
- Ystävät, ruoka ja juoma
- Taide, kirjallisuus
- Musiikki
- Elämä
- Onni
- Menestys
- Vanheneminen
- Tuntematon saari

Itse koen Outi Heiskasen kuvitukset tässä kirjassa melko irrallisiksi enkä koskaan ole erityisemmin pitänyt hänen hahmoistaan, mutta tämä kuvitus kuitenkin jaksottaa kirjan eri osiot mukavasti ja saa nämä lähes 600 noin A4:n kokoista sivua vaikuttamaan helpommin käsiteltäviltä. Tarmio on omiin teksteihinsä koonnut sekä maailman ongelmia, globalisoitumisen, teknisyyden, kaupunkilaistumisen ja kiireen tuomia haasteita että elämän ikuisia arvoja.

Kampin suutarin kierrätyshyllystä voi ottaa mukavasti mukaan luettavaa. Kuva: © Marleena
Tämä kirja ei ole hetken lukemista varten, vaan soveltuu jatkuvaan tutkimiseen. Yhdellä lukemisella siitä ei saa kuin pintaraapaisun. Näihin ajatuksiin tekee mieli palata jatkuvasti. Se on sekä hauska että syvällinen. Ehkä kuluneena kahtenatoista vuotena olemme saaneet vastauksen joihinkin kirjassa esitettyihin kysymyksiin, mutta ajatusten aarreaittana se on kyllä mietiskelyn arvoinen, vaikka aivan kaikkiin ajatuksiin ei voisi yhtyäkään.


7.6.2012

Arvonta

Ke 7.6.2012

Järjestän jälleen pienen arvonnan. Kirjahyllyni uuden sivuston ja kesän kunniaksi arvon dvd:nHumiseva harju. Sehän on Emily Brontën kirjaan perustuva elokuva, josta kirjoitinkin jokin aika sitten. Tässä linkki tuohon kirjoitukseeni.



Arvontaan ja uudelle blogisivulleni pääsee tästä.