Ke 27.6.2012
Silloin tällöin kuulee sanoja, joita ei ole korva tunnistanut puheista kovin usein. Aina ne eivät ole aivan uusia, vain harvoin käytettyjä, joten ne eivät ainakaan ole kuluneita. Joskus taas jotkut uudet sanat yksinkertaisesti kuulostavat oudoilta, ennen kuin niihin tottuu. Viime päivinä olen kuullut tai nähnyt eriteksteissä muutamia sanaharvinaisuuksia:
*
ymmällys* haitake* henkilöys, ( vertaa:
pöllöys, hölmöys)* tunnettuus* henkilötodistus* viive-sanan taivutusmuoto
viipeenMikä sitten on "
Gordionin solmu"? Suomalainen tietosanakirja kertoo, että
Gordionin solmu on "kuvaannollisesti mahdottomalta näyttävä tehtävä, joka selvitetään yksinkertaisin voimakeinoin".
Henkilöys on Kielitoimiston jo vuosikymmeniä sitten antama suositus muka turvonneelle sanalle
henkilöllisyys. Minusta
henkilöys-sanan ääntäminen on hankalaa ja pidän enemmän muodosta
henkilöllisyys, vaikka se on pitempi. Kuitenkin on aivan helppoa ääntää sanat
hölmöys ja
pöllöys, joten ne ovat mielestäni OK. Myös
henkilötodistus kuulostaa hivenen oudolta.
Kielen kehityksessä on kyllä usein kyse siitä, että mennään sieltä, mistä aita on matalin eli helpoin ilmaisu yleistyy, voihan sellaista tapaa sanoa Gordionin solmuksikin. Saattaa kuitenkin käydä niin, että
henkilöys-sana kaikesta huolimatta vielä yleistyy, vaikka sen tulo kieleen on kestänyt vuosikymmeniä.
Katso
SuomiSanakirja.fi:
henkilöysse seikka, kuka jku on, henkilötiedot, henkilöllisyys, identiteetti. esim. Todistaa henkilöytensä. Salata henkilöytensä. Uhrien henkilöys on vielä selvittämättä.
Ja
henkilöys-sanan taivutusmuodotkin ovat jotenkin järkyttäviä:
Taivutus:
yksikön genetiivi henkilöyden
yksikön partitiivi henkilöyttä
yksikön illatiivi henkilöyteen
monikon genetiivi henkilöyksien
monikon partitiivi henkilöyksiä
monikon illatiivi henkilöyksiin
Viive-sanan taivutettu muoto on
viipeen, mikä on siis kielellisesti oikea muoto, mutta itse olen tottunut muotoon
viiveen, joten käytän tarvittaessa sitä.
Katso
SuomiSanakirja.fi:
viive
(taivutus: viipeen tai viiveen, viivettä, viipeet tai viiveet jne.) jonkin tapahtuman ja siihen yhteydessä olevan toisen tapahtuman aikaväli, viipymä
aika jonka verran jokin viivästyy, viivästys, viivästymä.
Esim. Pitkä, lyhyt viive. Kymmenen sekunnin, vuoden viive. Reagointiviive. Päätöksen ja sen toteuttamisen välinen viive. Viive diagnoosista leikkaukseen oli liian pitkä. Radioaktiivisen säteilyn vaikutuksilla voi olla pitkä viive. Viive laskun maksamisessa. Viiveen tai viipeen aiheuttaja. Rakennus valmistui huomattavalla viipeellä paremmin: huomattavasti myöhässä. Huume, joka aiheuttaa lyhyellä viiveellä [paremmin: nopeasti] riippuvuutta.
Taivutus: yksikön genetiivi: viiveen, viipeen; yksikön partitiivi: viivettä, viivettä; yksikön illatiivi: viiveeseen, viipeeseen; monikon genetiivi: viiveiden, viipeiden, viiveitten, viipeitten; monikon partitiivi: viiveitä, viipeitä; monikon illatiivi: viiveisiin, viipeisiin, viiveihin, viipeihin
Mitä tulee sanaan
tunnettuus, niin käytän mieluummin sanaa
tunnettavuus, johon olen tottunut. Ja saman asian voi sanoa muitakin sanoja käyttäen vähintään yhtä hyvin, jollei paremmin.
Katso
SuomiSanakirja.fi:tunnettuus
se että jokin on tunnettu. esim. Mainonta lisää tuotteen tunnettuutta.
substantiivi Se kuinka tunnettu joku tai jokin on.
Esimerkkejä tunnettuus sanan käytöstä:
Hänen tunnettuutensa kansainvälisenä tutkijana on vielä vaatimaton. Peltier-ilmiön tunnettuus on vähäinen laajasta soveltamisesta huolimatta.
Taivutus:
yksikön genetiivi tunnettuuden
yksikön partitiivi tunnettuutta
yksikön illatiivi tunnettuuteen
monikon genetiivi tunnettuuksien
monikon partitiivi tunnettuuksia
monikon illatiivi tunnettuuksiin
Sitten sanasta
haitake jotain. Sanaa ei löydy SuomiSanakirja.fi:stä. Netissä sillä tarkoitetaan haittaohjelmaa, yleiskielessä jotain terveydelle haitallista tai yleensä häiritsevää tai häiriötä aiheuttavaa.
Viimeisenä vielä hauska sana
ymmällys, jonka kuulin Mika Yrjölän suusta jokin aika sitten. Mika Yrjölä muutti perheensä kanssa äskettäin Amerikasta Suomeen Saalem-seurakunnan johtajaksi. Hänen puheensa aiheena oli kesäkuun alussa
Ymmällyksestä ylistykseen. Yrjölä oli kehitellyt ymmällään olosta tuon sanan eli hänen aiheensa oli selkokielellä
Ymmällään olosta ylistykseen. En saanut laitettua suoraa linkkiä tuohon puheeseen, mutta se löytyy hakemalla Arkistosta ensin kohdan
Saalem-seurakunta ja puhujista
Mika Yrjölä.