21.2.2012

Hyvää kansainvälistä äidinkielen päivää!

Ti 21.2.2012

Tänään haluan kirjoittaa taas jotain suomen kielestä! Menossa on virallisesti kansainvälinen äidinkielen päivä nyt tänään 21. helmikuuta. Tänään on siis yksi UNESCOn teemapäivistä. Tarkoituksena on edistää kielellistä ja kulttuurillista moninaisuutta ja monikielisyyttä. Hyvä, että edes YK muistaa, että ihmisillä on oma äidinkieli! Teemana tänä vuonna:  “Mother tongue instruction and inclusive education”. 

Albert Edelfeltin piirros
Maailmassa puhutaan noin kuutta tuhatta kieltä. Näistä jo yli puolet on osittain kuolemassa ja vaarassa kadota lähivuosikymmeninä. Onko oma äidinkielemmekin saamassa kuoliniskuja? Suomessa on kaksi virallista äidinkieltä: suomi ja ruotsi.

Motto:

Äidinkielemme raikuen kaikuu

sanat soljuvat, unien kuvat,

yli maailman kauneimman kielen

sointu rakentaa sydänten tuvat
Raimo Suikkari kokoelmassa Kerran tulee kevät
(Runoja äidinkielen opetuksen puolesta ja hyväksi 1997)


Suomen valta

Nouse, riennä Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!
Suomen kieli, Suomen mieli,
niiss' on suoja Suomenmaan;
yksi mieli, yksi kieli,
Väinön kansan soinnuttaa.
Nouse, riennä, Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!


Suomalaisen kuokka, aura,
kyntäneet on Suomenmaan;
kasvoi vehnä taikka kaura,
maa on meidän perkmaa.
Kelläs täss' ois äänen vuoro
meidän maata johdattaa?
Nouse siis, sä Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!


Suomalainen yksin kesti
ruton, näljän aikana,
yksin miekallansa esti
vihoillisen maastansa;
suomalain' siis yksin käyköön
käsin ohjiin onnensa.
Nouse, nouse, Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!


Äänisjärvi, Pohjanlahti,
Auranrannat, Vienansuu,
siin' on, suomalainen, mahti,
jok' ei oo kenenkään muun,
sillä maalla sie oot vahti;
älä ääntäs halveksu!
Nouse, riennä, Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!

A.Oksanen 

7.8.1826 — 20.11.1889

(A. Oksanen alias August Engelbrekt Ahlqvist)

Mies muistettaneen valitettavasti parhaiten siitä, että hän kritisoi Aleksis Kiven romaanin Seitsemän veljestä (1870) aivan lyttyyn suorastaan pilkaten kirjailijaa. Kiven mielenterveys kärsi tästä kovasti. [Lisää tästä toisaalla] Kuitenkin Ahlqvist teki suuren työn edistämällä suomen kielen tutkimusta ja käyttöä. (Vihreä rouva)
Olemme kuulleet kieliriidoista ja monenlaisista suomen kieltä aikoinaan koskettaneista asioista.  Tuntuu kuin tuo kaikki olisi unohtunut nykyajan suomalaisilta. Suomen kieli on useimman suomalaisen äidinkieli. Suomen kieli on meille paljon muutakin kuin murteita (linkkejä murteisiin) ja kielioppia, useimmille se on ajattelun kieli.

Lainataanpa arabialaista sananlaskua

"Paras puhuja on se, joka saa ihmiset näkemään korvillaan." 
Minulle suomen kieli on siis äidinkieli ja suuri osa identiteettiäni. Tiedän, että moni haluaa myös oppia suomen kieltä, vaikka se ei olekaan puhujan äidinkieli (ilmainen linkki opiskeluun). Suomen kieltä voi opiskella myös yliopistossasekä pelkästään kielenä että tutkijan koulutuksena että äidinkielen opettajaksi opiskellen.
ABC-kirjan alkuruno
Suomen kielen lautakunta toimii Suomessa kielenhuollon asiantuntijana.On tietysti hienoa osata useita kieliä. Se avaa ovia erilaiseen ajatteluun, eri kulttuureihin jne. Mutta korvaako mikään sitä, jos et täysin hallitse omaa äidinkieltäsi?

Tutkitaanpa päivän historiaa:
Olli Moilanen: Äidinkielen päivän alkulähteillä
Leveät portaat vievät abstraktille kivimonumentille Dhakan yliopiston vehreällä kampuksella. Kapeat ja korkeat pylväät symboloivat äitiä ja hänen taistelussa kaatuneita poikiaan.
21. helmikuuta juhlittava kansainvälinen äidinkielen päivä sai alkunsa täällä tasan 60 vuotta sitten.
Tuolloin viisi opiskelijaa sai surmansa, kun he osoittivat mieltään äidinkielensä bengalin puolesta. Pakistan oli ollut olemassa vasta viisi vuotta, kun Länsi-Pakistanin (nykyinen Pakistan) urdunkielinen eliitti oli jo ehtinyt suututtaa itäpakistanilaiset (nykyinen Bangladesh) sallimalla hallinnon kielenä vain urdun.
Mielenkiintoista on se, ettei kyse ollut vähemmistökielestä. Bengalia puhui äidinkielenään itse asiassa jopa 55 prosenttia Pakistanin väestöstä, ja urdua vain 3 prosenttia.
Kielestä muodostui keskeinen teema Bangladeshin itsenäisyyspyrkimyksissä, ja kielen vaaliminen on edelleen tärkeän osa kansallista identiteettiä. Bangladesh itsenäistyi verisen sisällissodan jälkeen 1971.
YK:n kulttuurijärjestö Unesco hyväksyi vuonna 1999 Bangladeshin ehdotuksen juhlia kansainvälistä äidinkielen päivää 21. helmikuuta. Tämän vuoden teemana on oikeus koulunkäyntiin äidinkielellä. (Olli Moilanen)
Koska lainasin pitkän pätkän Olli Moilasen tekstiä, kerron kuka hän on. Omien sanojensa mukaan
Olli Moilanen
"Vietän virkavapaata ulkoministeriön verkkotoimittajan virastani työskentelemällä vapaana toimittajana ja valokuvaajana Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa. Seurailen Bangladeshin lisäksi laajemminkin Etelä- ja Kaakkois-Aasiaa."(Tieto yllämainitusta linkistä)
Hyvää äidinkielen päivän jatkoa kaikille! Tätä niin kuin ystävänpäivääkin voisimme viettää vaikka joka päivä!


 

15.2.2012

Lyhyesti helmikuun 2012 uutisia kielestä ja kirjallisuudesta

Ke 15.2.2012

1. Koneen säätiö on antanut kuusi miljoonaa euroa käytettäväksi suomalaisugrilaisten kielten dokumentointiin.
"Koneen Säätiö käynnistää kieliohjelman, jonka päätavoitteena on edistää pienten suomalais-ugrilaisten kielten, suomen ja Suomen vähemmistökielten dokumentointia." Kieliohjelma julkistettiin 1.2.2012. http://www.koneensaatio.fi/fi/apurahat/kieliohjelma/ 


2. Koneen säätiön jakamat tietokirjoittamisen apurahat vuonna 2011:
http://www.koneensaatio.fi/fi/apurahat/myonnetyt/2011/#Tietokirjat:


Taiteiden maisteri Umayya Abu-Hanna 12.600 € jatkoapuraha
Monikulttuurisuuden työkalupakki Suomen kulttuurikentälle -tietokirja

Tietokirjailija, diplomi-insinööri Joel Ahola (ja työryhmä) 13.600 €
Tietokirja Pohjois-Suomen autiotuvista

Jan-Erik Andersson 10.000 €
Life on a Leaf -taloa kokonaistaideteoksena käsittelevä kirja

Dosentti, kirjailija Jari Ehrnrooth 27.600 €
Uskonnoton usko ja 2000-luvun ihmisyys

Ethnos ry 6.000 €
Kuvitettu kulttuuriperintö-aiheinen artikkelikokoelma suurelle yleisölle

FT, dosentti, yliopistotutkija Outi Fingerroos (ja työryhmä) 7.100 € jatkoapuraha
Tarinoita Guadalupen Neitsyestä -tietokirja. Guadalupen Neitsyen merkitys meksikolaisten arkielämässä valokuvin ja kertomuksin tutkittuna.

Fotosynteesikirjatyöryhmä 34.000 € jatkoapuraha
Fotosynteesi - puhdasta energiaa auringosta -tietokirjan kirjoittaminen

Filosofian maisteri, tietokirjailija Jussi Förbom 16.800 € jatkoapuraha
Migri - Erään viraston anatomia. Maahanmuuttoviraston toiminta, rooli ja asema julkishallinnossa.

Jukka Gronow 2.500 €
On the Formation of Marxism -teoksen uudistetun laitoksen julkaiseminen Brill -kustantamon kirjasarjassa

VTM, vapaa toimittaja Elina Grundström 31.000 €
Raaka-ainekauppaa käsittelevä reportaasikirja

Filosofian tohtori Maria Hirvi-Ijäs 8.000 €
Tietokirja suomalaisesta nykytaiteesta. Käsikirja viimeisten kahden vuosikymmenen ajan tärkeimpien kuvataiteilijoiden taiteesta ja ajattelusta.

Yliopisto-opettaja Lauri Holappa (ja työryhmä) 4.400 €
Raha ja talous -tietokirja kapitalistisen rahatalousjärjestelmän eri ulottuvuuksista

FL Juhani Huotari (ja työryhmä) 14.700 €
Unkarilaisen nykykirjallisuuden esittely esseiden muodossa kustannusyhtiö Avaimen Café Voltaire sarjassa

Dosentti Marja-Leena Hänninen 9.200 € jatkoapuraha
Yleistajuinen tietoteos keisariperheen naisista Julius-Claudiusten dynastian Roomassa

Professori emerita Riitta Jallinoja 5.000 €
The Dynastic Family and the Emergence of the Bare Family -kirjan kielentarkastus

VTM, toiminnanjohtaja Frank Johansson 15.000 €
Ihmisoikeustyön ja humanitaarisen avun käytäntöjä kriittisesti käsittelevien tekstien kääntäminen

VTT,dos. Kristiina Kalleinen 27.600 €
Tietokirja Nordenskiöld-suvun historiasta

FT Nuutti Kangas 30.000 €
Valaiden historiaa Itämeressä. Kirjattuja valaiden harharetkiä Itämereen vuosisatojen saatossa ekologian ja kulttuurin näkökulmasta.

Filosofian maisteri Mia Kankimäki 4.200 € jatkoapuraha
Sei Shonagon - Vuosi japanilaisen hovinaisen jäljillä -tietokirjan kirjoittaminen

Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seura 7.090 € jatkoapuraha
Kansalaisyhteiskunta-verkkolehden kehittäminen

Suomentaja Jaana Kapari-Jatta 6.300 € jatkoapuraha
Virginia Woolfin esseevalikoiman suomentaminen

Musiikin Tohtori Arja Kastinen (ja työryhmä) 36.800 € jatkoapuraha
Musiikkimme juuret. Kolmen tutkijan yhteistyöjulkaisu 1900-luvun alun karjalaisten kanteleensoittajien musiikista, henkilöistä ja soittimista.

Fil. maist. Paula Kokkonen 25.200 €
Komi–suomi-sanakirjahanke. Komi–englanti–suomi-sanakirjamateriaalin suomen kielen tarkistus ja Komi–venäjä-sanakirjan hakusanojen kääntäminen suomeksi.(KIELIOHJELMA)

KM, tutkija, tietokirjailija Riitta Koskinen 8.400 € jatkoapuraha
Kertomuksia kartanoista -tietokirjan loppuunsaattaminen

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 29.500 €
Suomen murteiden sanakirjan (SMS) toimitustyöhön osallistuminen (KIELIOHJELMA)

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 115.000 €
Vanhan kirjasuomen sanakirjan 3. osan loppuunsaattaminen ja sanakirjan toimitustyön jatkaminen O-kirjaimesta eteenpäin. (KIELIOHJELMA)

Kulttuurintutkimus-lehti/Kulttuurintutkimuksen seura ry. 2.730 € jatkoapuraha
Kulttuurintutkimus-lehden toimituskunnan koulutus

Kääntäjä Tuomas Kärki 10.500 €
Väestötieteen maailmanklassikon, Thomas Malthusin kirjan An Essay on the Principle of Population kääntäminen suomeksi

FM / tutkija Toni Lahtinen 8.400 €
Kirjailija Timo K. Mukan kirjeistä koostuvan Pieniä kiviä putoilee - Kirjeitä 1958–1973 -antologian toimittaminen

FT, professori Mikko Lehtonen 11.550 €
Kulttuuritaistolaisuutta koskevan kirjan laatiminen (vuodelle 2012)

Filosofian maisteri Kaisa Lehtosalo (ja työryhmä) 15.475 €
Sanakirjat ja etiikka -artikkelikokoelman toimittaminen ja kahden kokoelmaan tulevan artikkelin kirjoittaminen

FT Auli Annikki Leskinen (ja työryhmä) 31.300 € jatkoapuraha
Espanjan, Portugalin ja Latinalaisen Amerikan nykykirjallisuuden historia 1970-2010

Liikennesuunnittelun Seura ry 5.000 € jatkoapuraha
Liikennesuunnittelun Seuran Liikenne-lehden ja Liikenne/Kaupunki -lehden kehitysprojektit

FM Minna Lindgren 8.400 €
Subjektiivisen oopperaoppaan kirjoittaminen

HuK. suomentaja Juhani Lindholm 9.200 €
David Foster Wallacen esseevalikoiman suomentamiseen

Sosionomi, toimittaja Leena Liukkonen-Forsell 16.800 €
Venäläiset tulevat. Kokemus ja näkemys venäläisen ja suomalaisen toimintakulttuurin kohtaamisesta esseenä.

Filosofian tohtori Ville Lähde 27.600 €
Niukkuuden maailmassa -tietoteoksen kirjoittaminen

Diplomi-insinööri Kari Ojala 16.100 € jatkoapuraha
Käytännön opas pientalon rakennuttajalle tai talopaketin ostajalle ympäristöntutkimuksen uusimpien tulosten huomioonottamiseksi

Yhteiskuntatieteiden maisteri Anu Partanen 20.700 €
Tietokirja Yhdysvaltain arjesta pohjoismaalaisen näkökulmasta

Tiedetoimittaja Timo Paukku 27.600 €
10 teknikkaa, jotka muuttavat maailmaa: 21. vuosisadan tekniikoita, jotka tulevat osaksi arkeamme. Miten keksinnöt muuttavat maailmaa ja ihmisiä 2100-luvulla.

FT, dos. Jyrki Pöysä 9.200 €
Kirja lähiluvun menetelmästä kulttuurin- ja perinteentutkijan työvälineenä

Tietokirjailija, toimittaja Ville Ropponen (ja työryhmä) 12.600 €
Matkalla lapsen kanssa -matkaopas

FT, prof. Sirkka Saarinen (ja työryhmä) 26.400 €
Suomalais-udmurttilaisen sanakirjan laatiminen (KIELIOHJELMA)

Valtiotieteen tohtori, dosentti Pasi Saukkonen 16.100 € jatkoapuraha
Suomen kotouttamis- ja vähemmistöpoliittiset vaihtoehdot -tietoteos integraatiopolitiikan historiasta, nykypäivän haasteista ja suomalaisen politiikan mahdollisuuksista

FK Annamari Saure (ja työryhmä) 14.600 €
Tietokirja yleisölle avoimista suomalaisista kirjailijakodeista

FM, suomentaja Aura Sevón (ja työryhmä) 10.500 €
Sukupuolen- ja kirjallisuudentutkimuksen klassikon, Hélène Cixous'n teoksen Le rire de la méduse et autres ironies suomentaminen

FM Anna Sidorova 6.300 €
Pienten kielten suojeluoppaan aineistohankinta, editointi ja kääntäminen (KIELIOHJELMA)

FT, dosentti Raisa Simola 9.200 € jatkoapuraha
Suomenkielisen afrikkalaisen kirjallisuuden tietokirjan laatiminen

Kirjailija John Simon 31.000 €
Suomi venäläisen puun ja saksan kuoren välissä jatkosodassa suomenjuutalaisten sotilaiden näkökulmasta nähtynä

Kirsti Katariina Simonsuuri 27.600 €
Homeroksen maailma -teos homeerisesta maailmankuvasta, suullisen runouden ja keskeisen jumalsuhteen näkökulmasta

Anja Snellman 25.200 €
Prostituution ja seksibisneksen historian kirjoittaminen - ensimmäinen ja toinen versio

Suomen etnomusikologinen seura ry 4.000 €
Suomalaista etnomusikologiaa esittelevä Musiikki kulttuurina -oppikirja

Suomen rauhantutkimusyhdistys ry. 9.310 € jatkoapuraha
Kosmopolis-lehden toimituksen kehittäminen, verkkosivujen uudistaminen ja yhteistyö VTY:n politiikasta.fi-sivuston kanssa

Suomen sosiaalipedagoginen seura 7.000 € jatkoapuraha
Referee-arviointiprosessin käyttöönotto sosiaalipedagogisessa aikakauskirjassa

Suomen uskontotieteellinen seura ry - Religionvetenskapliga Sällskap i Finland rf 12.000 €
Uskonnontutkija-lehden kehittämistyö, päätoimittaminen ja sähköisen julkaisuympäristön luominen

Toimittaja Jari Tamminen 6.300 €
Häiriötiloja – Kulttuurihäirinnän aakkoset. Kuvitettu tietokirja kulttuurihäirintänä (Culture Jamming) tunnetusta ilmiöstä, joka yhdistää taiteen ja aktivismin markkina- ja yhteiskuntakritiikkiin.

Tietokirjailija Riikka Tanner 25.200 € jatkoapuraha
Tietokirjan Tehtaiden varjossa kirjoittaminen. Tehtaat ja kaupunki 1970.

Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka 4.600 €
Kirjallisuudessa olevan tiedon koonti suomettumisajan historiasta ja perustan luominen Suomen kylmän sodan aikaisen historian tulevalle tutkimukselle

The Westermarck Society ry. 6.000 € jatkoapuraha
Sosiologia-lehden digitointi ja jäsenpalvelujen kehittäminen

FM Marko Toppi 12.600 € jatkoapuraha
Eero ja Saimi Järnefeltin kirjeenvaihtoa ja päiväkirjamerkintöjä 1914 - 1944 -kirjan toimitus- ja tutkimustyö (2. osa)

YTT, Dosentti Jarno Valkonen (ja työryhmä) 13.000 €
Rogers Brubakerin Etnisyys ilman ryhmiä -tietokirjan toimittaminen ja suomentaminen

Valtiotieteellinen yhdistys ry. 8.200 € jatkoapuraha
Politiikka-lehden toimitusprosessin ja saavutettavuuden kehittämishanke 2011-2013

Venäjän ja Itä-Euroopan Tutkimuksen Seura 7.000 € jatkoapuraha
Idäntutkimus-lehden kehittämishankkeet

FM, suomentaja Natasha Vilokkinen 13.800 €
Göran Therbornin The World - A Beginner's Guide -kirjan suomentaminen

YTM, tietokirjailija Matti Ville Samuli Ylönen 23.100 €
Talouskriisi, budjettikuri ja demokratian jälkeinen Eurooppa? Journalistinen kirja talouskriisin vaikutuksista demokratiaan Kreikassa ja EU:ssa.


Taiteen ja kulttuurin sekä muut apurahat

Valosuunnittelija AMK Timo A. Aalto (ja työryhmä) 5.500 €
Siilo - nykysuomen oraakkeli. Paikkasidonnainen taideteos, jossa käytetään valo- ja videoinstallaatiota yhdessä performanssin ja äänimaailman kanssa herättämään henkiin betonisia viljasiiloja.

AAVE -festivaalin työryhmä 14.000 €
AAVE - Alternative AudioVisual Event: kansainvälinen liikkuvan kuvan festivaali Helsingissä

Aino Acktén huvilan ystävät ry. 10.000 € jatkoapuraha
Aino Acktén huvilan kulttuuritoiminnan jatkaminen ja kehittäminen vuonna 2012

Kuvataiteilija Niran Baibulat (ja työryhmä) 4.000 €
Tammimäki 3416 askelta -teos

Elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Hanna Bergholm (ja työryhmä) 35.000 €
Teatterikohtausten suunnittelu ja nukkejen teko pitkään elokuvaan ja teatteriesitykseen

Circo Aereo ry 21.000 € jatkoapuraha
Nykysirkuksen Pohjoismainen Hautomo - hitaasti kasvavaa juurevaa nykysirkusta

DO TANK Helsinki työryhmä 10.000 €
DO TANK 'base camp for better world' -tapahtuman järjestäminen

Edistyksellinen nykytanssi ja -baletti yhdistys ry 20.000 €
Susanna Leinonen Companyn Romeo ja Julia -kantaesityksen tuottaminen

FT, kuraattori Taru Elfving (ja työryhmä) 10.000 €
Archipelago Think Tank Hautomo I

Teatteriohjaaja TeM Lija Fischer (Laine) (ja työryhmä) 5.000 €
Henriikka Tavin runoihin pohjautuvan runoesityssarjan tuotantantokuluihin

FixC osuuskunta 20.000 €
Suomen ensimmäisen elektronisen taiteen Vilke-kokoelman perustaminen

Framil ry 15.000 €
Kansainvälisen New Performance -performanssifestivaalin järjestäminen Turussa 4.-5.5.2012

Artist Jalal Adel Hameed 15.000 €
Freeze. Working with the media art project, Arab refugees in East Helsinki involved

Taiteen tohtori Tapio Heikkilä 8.400 €
Visuaalisen maisemaseurannan niittykohteiden valokuva-aineiston arkistointi

Helinä Rautavaaran etnografisen museon säätiö 12.000 €
Arooska - somalihäät. Somalitaustaisten suomalaisten aineettoman kulttuuriperinnön tallentaminen ja esittely.

Helmi Films Oy 21.000 €
Woman On Hold -dokumenttielokuva sambialaisesta naisnyrkkeilijästä

Taiteen maisteri Miina Hujala (ja työryhmä) 20.000 €
Galleria ja työryhmä Alkovin perustoiminnan mahdollistaminen

Taiteen ja Teatteritaiteen maisteri Tomi Humalisto (ja työryhmä) 10.500 €
Light Noise -esityksen valmistaminen Tampereelle vuonna 2012

FM, Elokuvaohjaaja Iiris Härmä (ja työryhmä) 17.000 €
Girl and The Moon -dokumenttielokuvan ennakkotutkimus, ennakkokuvausmatkakulut ja käsikirjoitus

Filosofian tohtori, dosentti Ruth Illman (ja työryhmä) 10.000 € jatkoapuraha
Tieteiden ja taiteiden välisen Aboagora-symposiumin järjestäminen

Composer Aki Ito (ja työryhmä) 11.175 €
Creating a new musical composition for voice, electronics and small ensemble through research on language and sound perception

Juminkeko-säätiö 15.000 € jatkoapuraha
Kainuussa ja Vienan Karjalassa toteutettavan Sommelo- musiikkijuhlan kansainvälisyyden vahvistaminen alkuperäismusiikin välityksellä

Ohjaaja, Master of Arts Kira Jääskeläinen 2.000 €
Pohjankävijän päiväkirjasta -dokumenttielokuvan käsikirjoituksen valmistelu ja projektin esittely Beringia Days -kongressissa

Kuvataiteilija Jukka-Pekka Kaljonen (ja työryhmä) 10.000 €
Tukholmaan toteutettava Dublin2-taideprojekti

Kanteleliitto ry 20.000 €
KanteleFest -kantelemusiikkifestivaali yhteistyössä Meidän festivaalin kanssa 29.7. - 4.8.2012 Tuusulanjärvellä

Aikatutkija Kattoparatiisi ry / Teemu Lehto 40.000 €
Kattopalatsi. Urbaani, yhteisöllinen sekä ekosysteemipalveluja ja kaupunkikulttuuria aktivoiva tila Helsingin sydämessä, arjen yläpuolella.

Keski-Uudenmaan Teatterin kannatusyhdistys ry 13.600 €
Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen tuottaminen historialliselle Tuusulan Olympiakasarmille

Filosofian maisteri Lauri Keskinen 27.600 €
Rockantropologi Timo Saarniemen arkiston järjestely ja digitointi sekä häntä käsittelevän valokuvanäyttelyn järjestäminen

Ylioppilas Maksim Komaro (ja työryhmä) 5.000 €
Camping 2 -teoksen suunnittelu ja toteutus

Sirkustaiteilija Rauli Karlo Olavi Kosonen (ja työryhmä) 10.000 €
O`DD-sirkusesityksen ja arkkitehtuuriluomuksen work in progress -vaihe (2012)

Kulttuurintutkimuksen seura ry. 20.000 €
Tieteen kieli - Vetenskapens språk -hanke (vuosi 2012)

Musiikin maisteri, kitarataiteilija Petri Kumela (ja työryhmä) 6.000 €
Konsertti-installaation valmistaminen Meksikossa 2012

Kustavin kirjallisuusyhdistys ry. 8.000 € jatkoapuraha
Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko 2012

Kuvataideakatemian ystävät ry 40.000 € jatkoapuraha
Mestarikurssi 2012 - Kuvataideakatemian opiskelijoille suunnattu intensiivikurssi kansainvälisesti arvostetun kuvataiteilijan johdolla

Lens Politica ry 10.000 €
Yhteiskunnallisen elokuvan ja taiteen festivaalin Lens Politican järjestämiseen 2012

VtM Jan Liesaho (ja työryhmä) 5.775 €
Eduskunta II-teatteriproduktion käsikirjoittaminen ja taustoitaminen

Lyhty ry 4.500 €
Kehitysvammaisten Marginaaliklubin toiminnan jatkaminen

Taidemaalari, muusikko Tapio Lötjönen (ja työryhmä) 15.000 €
Soiva kuva -näyttely Rovaniemen Korundissa

M.A.D. Tanssimaisterit ry 25.000 € jatkoapuraha
Suomalaisen tanssielokuvan kehittämishanke

Maaseudun Sivistysliitto 80.000 € jatkoapuraha
Lupa käyttää luontoa. Ympäristösivistyksen hankekokonaisuuden toteuttaminen vuonna 2012.

Muusikko Samuli "Teho" Majamäki 9.000 €
Soololevyn sävellystyö ja tuotanto tammi–maaliskuussa 2012 sekä esiintymisten harjoitus ja toteutus

Teatteri-ilmaisun ohjaaja, näyttelijä (FIA) Antti-Juhani Manninen 5.000 €
Breathing-pop-up-kulttuuritilan vierailevien taiteilijoiden palkkioihin

Matti Koivurinnan Säätiö / Aboa Vetus & Ars Nova Museo 20.000 € jatkoapuraha
Speed of Darkness -museonäyttelyt Suomessa ja Virossa 2012

Tanssinopettaja/Koreografi Menard Mponda (ja työryhmä) 5.000 €
Afrikkalaisen tanssin ja musiikin Fest Afrika -festivaalin järjestäminen Tampereella

Mustarinda seura ry 8.100 €
Mustarinda 2012: kesänäyttely ja -koulu

Sarjakuvataiteilija, Taiteen maisteri Tommi Musturi (ja työryhmä) 2.830 €
Le Dernier Cri -taiteilijaryhmän näyttely, työpaja, esiintyminen ja vierailu Tampereelle huhtikuussa 2012

Naisten Tiedesäätiön kannatusyhdistys 50.000 €
Naisten Tiedesäätiön toiminnan tukeminen

Professori Jyrki Nummi 70.000 €
Suomalainen kirjallisuuspankki (KIELIOHJELMA)

Nuoren Voiman Liitto 3.050 €
Helsingin Proosakonferenssin 2012 tiedotus- ja matkakuluihin

Oulun sarjakuvaseura r.y. 3.000 €
Oulun sarjakuvapäivät 2012

Elokuvatuotantoyhtiö Oy Bufo Ab 10.000 €
Maailman ensimmäinen taidelyhytelokuva revontulista planetaarioihin

Kuvataiteen maisteri (Tila-aikataiteen osasto, Kuvataideakatemia) Anu Pennanen 15.000 €
Tempelhof. Kokeellinen elokuva ja videoinstallaatio Tempelhofin lentokentän kuvitteellisesta tulevaisuudesta pakolaisten satelliittikaupunkina.

Tanssitaiteilija Ninni Perko (ja työryhmä) 20.000 €
Laulu Rakkaudesta. Tanssin ja teatterin rajamaastossa kulkeva teos dementian kanssa aikaa vastaan kipuilevasta parisuhteesta.

Pitskun Kyläkirkon Kulttuuriyhdistys ry 20.000 € jatkoapuraha
Pitskun Kulttuurikirkon viisi tiede-taidevuotta osa II : Tunteet, aivotutkimus ja taide

Elokuvaohjaaja Jaana Puhakka 11.000 €
Matkalla jossain Suomessa -dokumenttielokuvan kehittely

Musiikin maisteri (Sib.Akat.) Uljas Pulkkis (ja työryhmä) 8.400 €
Virtuaalisen pianokonserton sävellystyö ja toteuttaminen

Runoviikko ry 15.000 €
Kansainvälisten runoklubien järjestäminen

FM, arkistonhoitaja Merja Sippula 14.175 €
Keski-Suomen Metsämuisti -arkiston, erityisesti sen valokuvatietokannan täydentäminen ja käytettävyyden kehittäminen

Sirkusyhdistys Circus Uusi Maailma ry 20.000 €
Nykysirkusta, parkouria, tanssia ja musiikkia yhdistävän Kerrostalo-nykysirkusteoksen valmistaminen

Tuottaja Hanna Suhonen (ja työryhmä) 7.350 €
Rajal-nimisen karjalankielisen laulusarjan tuottaminen sopraanolle ja lyömäsoittajalle

Suomen Biotaiteen Seura ry 35.000 € jatkoapuraha
Field_Notes Publication on Art and Science

Suomen Rakennustaiteen Museo 40.000 €
Unbuilt Helsinki. Arkistohistoriallinen tutkimushanke Helsingin rakentamattomista arkkitehtuurisista kohteista.

Suomen soundpaintingyhdistys ry 15.000 €
The Soundpainting Laboratory -konserttisarja

Taideyhdistys Olohuone ry 6.000 €
Olohuone 306,4 km2 -kaupunkitaidetapahtuma

TAKO 3. pooli 3.000 €
Suomalainen talvipäivä 2.2.2011 -näyttelytekstin kääntäminen

Koreografi, tanssitaiteen maisteri Virva Johanna Talonen (ja työryhmä) 28.350 €
Hän ei asu täällä enää -nykytanssiteoksen valmistaminen ja esittäminen vuonna 2012

Talonpoikaiskulttuurisäätiö 10.000 € jatkoapuraha
Kekristä kansanjuhla -hankekokonaisuus. Lapsille ja nuorille suunnattujen kekritarinoiden, -leikkien ja -pelien jatkosuunnittelu ja toteutus.

Tero Saarinen Company / Into liikkeessä ry 20.000 €
A Chair Fit for an Angel -elokuvan valmistaminen kanadalais-suomalaisena yhteistuotantona

Todellisuuden tutkimuskeskus ry 43.000 €
Todellisuuden tutkimuskeskuksen Utopia-tutkimussuunnitelman toteuttaminen

Tuglas-seura 8.000 €
Virolaista kulttuuria suomenvirolaisille lapsille ja nuorille. Kahdeksan kulttuuritapahtuman sarja virolaisnuorten oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseksi ja Suomeen kotoutumisen tukemiseksi.

Turku Jazz ry 10.000 €
tku_jazz_goes_free - kokeellisen ja vapaan jazzin ja jazz-performanssin konserttisarja

Työryhmä Elin&Keino 6.750 €
Punctured Sky -installaation valmistaminen ja kansainväliseen kuvanveistonäyttelyyn osallistuminen Australiassa

Työryhmä Nukkehallitus 21.000 €
Poikkitaiteellisen Miehen puhe -tangoteoksen toteuttaminen

Työryhmä Tyttö ja kuolema 28.000 €
Kokeellisen ja tutkimuksellisen elokuvakäsikirjoituksen kirjoittaminen sekä monitaiteinen ja avoin dramaturginen työskentely nuoren tytön itsemurhaa käsittelevästä kertomuksesta

Ulan Batorin kannatusyhdistys ry 14.700 €
Don Quijote - tuulimyllyjen puolesta -kiertueteatteriesitys Suomen länsirannikolla kesällä 2012

Kuvataiteilija Timo Vartiainen (ja työryhmä) 20.000 €
Ympäristötaiteellinen teos, jossa visualisoidaan kulutusta ja kierrätystä monialaisesti taiteen keinoin

Kulttuurituottaja (amk), opiskelija Ulrika Vilke (ja työryhmä) 20.000 €
Yhteisöllinen Visuaalinen partituuri -monitaideteos

Nukketeatteritaiteilija/ Teatteri-ilmaisunohjaaja (AMK) Timo Väntsi (ja työryhmä) 10.500 €
Federico García Lorcan kirjoittaman Nukketeatteria nuijan tahtiin -nukketeatterinäytelmän kantaesityksen toteuttamisnen

Zodiak Presents ry/ Zodiak - Uuden tanssin keskus 25.000 € jatkoapuraha
Nykytanssin kansainvälisen residenssitoiminnan kehittämishanke 2011-2013

Koneen Säätiö myönsi vuonna 2011 tieteen, taiteen ja kulttuurin apurahoja ja palkintoja yhteensä 9 142 302 €.



3. Vuoden johtolankapalkinto myönnettiin Pekka Hiltuselle esikoisromaanista Vilpittömästi sinun. Kirja on Gummeruksen kustantama.

http://www.dekkariseura.fi/jl_index.html
Suomen dekkariseura ry:n Vuoden Johtolanka -palkinto myönnetään vuosittain edellisen vuoden merkittävästä kotimaisesta dekkariteosta.
"Olen äärimmäisen iloinen suomalaisen dekkariyhteisön komeasta tunnustuksesta. Yritän trillerisarjassani nivoa jännitystä yhteiskunnallisiin teemoihin ja kirjoittaa kokonaisuudet sellaisella kansainvälisellä otteella, johon olen itse kasvanut”, Hiltunen sanoo.
Romaanin käännösoikeudet on myyty jo Ranskaan, Tsekkiin ja Puolaan.
Teos sai myös Kaarlen palkinnon 2012 ja oli Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokkaana. 
Liki 70 rikoskirjaa lukeneeseen raatiin kuuluivat Juha RoihaRitva Sorvali jaTiina Torppa. 
(Markkinointi ja mainonta)

4. Vanhaa kirjasuomea voi nyt opiskella digitaalisesti http://www.vvks.info/index.html

14.2.2012

Ihanaa ystävänpäivää!

Ti 14.2.2012
Upeista upeinta ystävänpäivää teille kaikille ihanat lukutoukat!

Kiitos kaikista mielenkiintoisista, kannustavista, ärsyttävistä, ihanista, haastavista, viisaista, kivoista kommenteista!
Juuri teidän käyntinne täällä tekee blogistani blogin!

12.2.2012

Lauantai-illan elokuva

La 11.2.2012

Nykyisin on luksusta, kun elokuvissa voi käydä vaikka omalla sohvallaan tai jopa omassa vuoteessaan lekotellen.
Lauantai-illan ratoksi katsoin dvd:n, jonka ostin juuri Saiturin pörssistä kahdella eurolla pahvikansissa! Ajattelin, että onpa se sitten millainen tahansa, eipä ole ainakaan hinnalla pilattu. Hyvä jos kupin kahvia saa jostain kahvilasta sillä hinnalla!

Vaan yllättävää kyllä elokuva nimeltä Eläimet ja muu kotiväkeni osoittautui vallan oivalliseksi ja kiitettäväksi katseltavaksi! Ja jää ilman muuta kirjahyllyyni, jossa siis on sekä kirjoja elokuvia että musiikkia. Jonakin päivänä on varmaan kiva katsoa tämä elokuva uudestaan.

Atlanticfilm.fi 
Eläimet ja muu kotiväkeni  on Gerald (Gerry) Durrellin samannimiseen kirjaan pohjautuva elokuva. Kyseinen kirja on ilmestynyt suomeksikin Otavan julkaisemana 1972 (alunperin jo 1956 englanniksi), mutta en ole sitä koskaan lukenut enkä muistanut aikaisemmin kuulleenikaan mitään sen nimisestä kirjasta.

Imelda Staunton
Tämä elokuva sai viikon työpaineista kiristyneenkin tyypin, siis minut!, nauramaan monessakin kohdassa. Komediaksi kyseinen elokuva luokitellaankin kotelon takakannessa ja se sallitaan jopa 3 vuotiaille! Taas vähän naurattaa, miksi se on kielletty alle kolmivuotiailta, mutta sitten muistin elokuvan skorpionit, jotka ryömivät esiin tulitikkuaskista aiheuttaen aikamoisen paniikkitilanteen. Ehkä halutaan säästää pikkuiset sen näkemiseltä. Tai sitten yritetään vaikuttaa siihen, etteivät pikkutenavat alkaisi kerätä kaikkea, mikä liikkuu... Kukapa tietää syyn?

Näyttelijät ovat hyviä ja naispääosan esittäjälle on ehdotettu Emmyä. Tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1935 Korfun saarelle. Sodan puhjettua Englannin ja Kreikan välille perhe joutuu palaamaan Lontooseen, mistä oli lähdetty sumuja ja sateita pakoon Kreikkaan.

"Lämminhenkinen ja koominen aarre" lukee kannessa. Olen samaa mieltä.


Komedia vuodelta 2005, ohjaus Sheree Folkson. Pääosissa Imelda Staunton, Omid Djalili, Eugene Simon ja Matthew Goode. Valmistusmaa: Yhdysvallat / Iso-Britannia
Julkaisuvuosi: 2005.  Kesto: 88 minuuttia.

Paluumatkalla takaisin Englantiin
On vuosi 1935, ja eksentrinen Durrellien perhe tekee lievästi sanottuna dramaattisen päätöksen: he jättävät taakseen Lontoon sateisen taivaan ja suuntaavat kohti auringonpaistetta Korfun kreikkalaiselle saarelle - - - hullulle ja pitkälle lomalle tietämättä, että toinen maailmansota on alkamassa. (Takakannen teksti)

8.2.2012

Tiedemaailma huolissaan suomenkielisten julkaisujen aliarvostuksesta

Ke 8.2.2012

Jatkan vielä toissapäiväistä suomen kieleen liittyvää postaustani. Lainaus Kotuksen sivulta: "Tieteelliset seurat paheksuvat suomenkielisten tiedejulkaisujen aliarvioimista."Kotus

Tieteelliset seurat näyttävät vihdoin heränneen.  Peräti 60 tieteellistä seuraa julkaisi 1.2.2012 yhteisen kannanoton asiasta. Tämä ymmärtääkseni koskee lähinnä tilannetta Suomessa. Mutta epäilenpä, että taustalla on varmasti kysymys muiden maiden suhtautumisesta suomenkielisiin julkaisuihin.

Sitä en tiedä, voivatko ne tehdä mitään sen asian hyväksi, että ulkomailla huomioidaan vain englanninkieliset tiedejulkaisut kuten hdcanis kirjoitti kommentissaan kirjoitukseeni, jossa otin esille Ylioppilaslehden artikkelin Englanti painaa päälle.


Siteeraan hdcanis-nimimerkin kommetteja:
"Poislukien tieteen popularisoinnit on tosiasia että ne ihmiset joille minä pääosin kirjoitan ovat kansainvälinen tiedeyhteisö. Tekemäni tieteelliset artikkelit julkaistaan kansainvälisissä lehdissä koska kuka niitä suomeksi lukee, ne noin viisi ihmistä jotka osaan nimeltä luetella? Väitöskirjani tulee olemaan englanninkielinen samasta syystä (ja siitä että sen ohjaaja ei puhu suomea, ja erittäin suurella todennäköisyydellä ei puhu myöskään vastaväittäjä, esitarkastajistakin voi tehdä tiukkaa)."
"Lukijoista, kuvaavaa on että sen väikkärini tämänhetkisessä viiteluettelossa on kaksi suomalaisen kirjoittajan viitettä (molemmat englanninkielisiä mutta kuitenkin). Samaan tapaan odotan että jos joku minun vaatimattomiin raapustuksiini tulee viittaamaan niin viittaajista yli 90% on muita kuin suomalaisia. Eli kun julkaisen niin julkaisen kansainväliselle tiedeyhteisölle, ja jos julkaisisin suomeksi niin se olisi käytännössä sama kuin en julkaisisi ollenkaan. 
Joillain muilla aloilla tilanne ei välttämättä ole näin jyrkkä mutta luonnontieteissä helposti menee näin, tiedettä ei voi tehdä suomeksi (siitä voi ehkä tehdä suomenkielisiä yhteenvetoja, ja esim. graduni tein suomeksi, mutta niiden tekemisestä ei makseta vaikka työtä tekemiseen meneekin)."
Ymmärrettävää on, että harva tiedemies Suomen ulkopuolisessa maailmassa hallitsee suomen kieltä ja vielä vähemmän suomalaista tiedetermistöä – jos sellaista on olemassa. On siis painavia syitä kirjoittaa englanniksi, joka tällä hetkellä on sekä tieteen että tavallisen pulliaisenkin ulkomailla käyttämä kieli, jota periaatteessa ymmärretään kaikkialla sivistyneessä maailmassa.
Kuitenkin 60 tieteellistä seuraa julkaisi 1.2.2012 "yhteisen kannanoton monipuolisen ja -muotoisen tieteellisen julkaisutoiminnan puolesta. Seurat kyseenalaistavat Julkaisufoorumi-hankkeen kaavailut luokitella tieteelliset julkaisut ja kirjakustantajat kolmeen luokkaan. Samoin seurat kyseenalaistavat esityksen yliopistojen uudeksi rahoitusmalliksi."Kotus
"Tieteellisten seurojen kannanotossa kysytään, miksi suomenkieliset tiedejulkaisut automaattisesti asetetaan alemmalle tasolle kuin kansainväliset, etenkin englantilaiset. Kannanoton mukaan kotimaisen julkaisemisen aliarvostukselle ei ole mitään sisällöllisiä perusteita, sillä tutkimuksen laatu ei perimmiltään ole kielikysymys.Kotus
Ei ole siis mikään ihme, että ollaan huolestuneita suomenkielisen tieteen rahoituksesta ja yleensäkin mahdollisuuksista. Suomea ei maailmalla osata, välissä on kielimuuri.

Jos suomenkielisiä tiedejulkaisuja ei kannata enää tehdä, vaan kirjoitetaan suoraan englanniksi, vaikka kielitaidot eivät aina riittäisikään monipuoliseen ja terävään ilmaisuun, luulisi siinä tieteenkin kärsivän, jos kielelliset heikkoudet estävät asioiden selkeän ja yksityiskohtaisen ilmaisemisen.

Mutta kallista on käyttää taitavia ja asiaa tuntevia kääntäjiäkin, jos sellaisia joka tieteen alueelta löytyykään. Jonkinlainen ratkaisu tähänkin kiistaan pitäisi saada. Luontevalta tuntuisi, että suomalaiset kirjoittaisivat suomeksi.  Nimimerkki hdcanis tuo esille senkin ongelman oman väitöskirjansa kohdalla, "että sen ohjaaja ei puhu suomea, ja erittäin suurella todennäköisyydellä ei puhu myöskään vastaväittäjä, esitarkastajistakin voi tehdä tiukkaa".

Asialla on siis puolensa. Toivottavasti suomen kieli tavalla tai toisella kuitenkin säilyy tieteenkin kielenä. Rahoitusta tutkimuksiin luulisi nykyaikana sentään löytyvän. Olihan vasta vaaleissa otelleilla presidenttiehdokkaillakin noin miljoonan euron potti jokaisella keskimäärin käytössään kampanjoihinsa.

7.2.2012

Taiteilijaelämää à la Henrik Tikkanen

Ti 7.2.2012

Flunssaisena ei oikein jaksa keskittyä tiiliskiviromaaneihin. Luettavan kirjan pitää myös olla sen verran mielenkiintoinen, että sen avulla oma kuumeinen tai muuten surkea olo ainakin jollakin tavoin jää taka-alalle, jollei jopa unohdu. Minulla on sairauslomaa torstaihin saakka, tänään ollaan jo voiton puolella eli ylihuomenna taas työmaalle.

Henrik Tikkasen pienoisromaani Yrjökatu vaikutti juuri sopivalta tähän mielentilaani. Selaan tavallisesti ensimmäiseksi, paljonko kirjassa on sivuja. Olen vapaaehtoiseti ja pakosta lukenut elämässäni niin paljon kirjoja, että katson kirjan ansioiksi kaksi asiaa: ei liikaa sivuja ja riittävän iso tekstikoko. Pienellä präntätty kirja = piilosivuja suhteettomasti enemmän kuin numerot näyttävät! ;D

Tietysti itse kirjan pitää sisällöltäänkin olla kiinnostava.

Kirjani Yrjökatu on painettu 1980, se on WSOY:n kirjoja, 2. painos, ruotsinkielinen alkuteos on nimeltään Georgsgatan. Sangen sujuva suomennos on Kyllikki Härkäpään. Sivuja on noin 140 ja tekstin pistekoko ehkä peräti 14, ainakin 12.
Kirja on kirjaston poistokirjoja, joten se on päällystetty läpinäkyvällä hieman kellastuneella muovilla, joka on selästä paikoin puhkikulunut. Muuten kyllä suht siisti muutamia lippusia ja leimoja lukuunottamatta. Joku on ehtinyt etulehdelle oman nimensäkin kirjoittamaan, mutta se oli sutattu piiloon. Ostin Yrjökadun pienen kirjapinon kylkiäisenä tutusta divarista, joten en tiedä, paljonko sen hinnaksi loppujen lopuksi jäi.

Kannessa on pienen pienenä yksi Tikkasen piirros, joista hänet paremmin tunnenkin kuin kirjoittamistaan kirjoista. Kansi on kokonaan mustavalkoinen. Typografia on Carl Henningin.

Yleensä en osta kirjaston poistokirjoja, jolleivat ne ole todella hyväkuntoisia tai sitten erittäin mielenkiintoisia ja harvoin vastaanosuvia. Tämä kirja oli seikkaillut kirjastosta divariin asti. En ole aikaisemmin lukenut Henrik Tikkaselta mitään, enkä nähnytkään hänen kirjojaan palkon missään, joten siksi se lähti divarista mukaan.

Yrjökatu on Tikkasen osoitetrilogian toiseksi viimeinen teos. Aikaisempia osia on kolme. Ne ovat erillisiä teoksia, joten niiden lukemisjärjestyksellä ei ole merkitystä, vaikka ne ovat elämäkerrallisia muistelmateoksia ja ilmestyneet kronologisessa järjestyksessä: Kulosaarentie 8 (1975), Majavatie 11 (1976) ja Mariankatu 26 (1977). Myöhemmin sarjassa ilmestyivät vielä Yrjökatu (1980) - siis tämä teos, jonka nyt luin – ja Henrikinkatu (1982).

Suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa on perinteenä tunnustuskirjallisuus, jota nämä Tikkasen osoitekirjatkin edustavat.

Wikipediasta luin, että Tikkanen harrastaa ironiaa ja sarkasmia. Ilmeisesti Yrjönkadussa on sitten paljon noita piirteitä. Minusta Tikkasen teksti on jollakin tavalla myös humoristista, jotain mustan huumorin ja itseironian sekoitusta, jolla hän jotenkin korjaa pisteet kotiin ja saa asiat näyttämään hänen omalta kannaltaan ymmärrettäviltä, jopa myönteisiltä joskus. Kyllä hän melkoisesti kuitenkin ruoskii itseään. Sivustakatsojan silmin on todettava, että useimmiten ihan syystä. Voisi sanoa: nauraa pilkallisesti itselleen ja saa siten kuitenkin sympatiapisteitä lukijalta.

Tikkanen oli vuoden verran äitiäni vanhempi, syntyperäinen helsinkiläinen ja kuului suomenruotsalaiseen sivistyneistöön. Isä oli arkkitehti ja olympiamitalisti. Kirjassaan Tikkanen käyttää mainitsemistaan tunnetuista henkilöistä heidän oikeita nimiään. Presidentti on kirjassa kuitenkin pelkästään presidentti, koska tuolloin Suomessa oli vain yksi henkilö, joka oli presidentti. Tikkanen kertoo presidentin mieliinpainuvasta käynnistä näyttelyssään Amos Anderssonin museossa: Koko Yrjökatu oli silloin suljettu ja vartioitu aina Hotelli Torniin saakka.

Yrjönkatu on kirja, jonka voisin lukea joskus toisenkin kerran, jos se ei pohjimmiltaan olisi niin synkkä ja surullinen. Se on hyvin kirjoitettu, Tikkanen suomii itseään monin paikoin kovin sanoin ja vyöryttää jopa tyttärensä sairastumisen omaksi syykseen. Rakkautta vaimoonsa hän toistelee läpi kirjan kuin uskotellakseen sitä itselleen tai kirjansa kautta vaimolleen. Kirjan alussa selvinnyt vakava sairaus on läpi teoksen taustahaamuna lisäämässä ahdistuksen määrää jopa paikoin kestämättömäksi, vaikka Tikkanen kuittaakin kaiken hirtehishuumorilla.

Kannattaa lukea ainakin tämä sarjan osa.

Naiselle tämä kirja on yllättävä tirkistysreikä miehen sieluun. Kaikkea mies ei voi tässä kirjassakaan valehdella. Alkaa tosiaan tajuta, että miesten aivot selvästikin ovat yhtä pelkkää suoraa putkea naisten tippaleipäaivoihin verrattuna. ;)




Jotain uudesta suomen kieltä koskevasta laista

Ma 6.2.2012

Monikohan on huomannut, että Eduskunta hyväksyi 12. joulukuuta 2011 lain Kotimaisten kielten keskuksesta? Kotus eli Kotimaisten kielten keskus on nyt lainvoimaisesti kotimaisten kielten asialla.
Keskuksen tehtävänä on suomen ja ruotsin kielten huolto, neuvonta ja sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvä tutkimus. Keskuksen tehtävänä on lisäksi koordinoida saamen kielten, viittomakielen ja romanikielen kielten huoltoa.
 Eduskunta hyväksyi myös sivistysvaliokunnan lausumaehdotukset:
1. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii kulttuurisen identiteetin perustana olevien suomen ja ruotsin kielten tutkimuksen ja kielenhuollon riittävästä resursoinnista niin, että kansalliskieltemme elinvoimaisuus varmistetaan.
 2. Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lainmuutoksen vaikutuksia saamen kielten, romanikielen ja viittomakielten tutkimukseen ja kielenhuoltoon ja tarvittaessa ryhtyy näiden vähemmistökielten säilymistä turvaaviin toimenpiteisiin. Viittomakielen osalta tulee muiden kielipoliittisten toimenpiteiden ja mahdollisen viittomakielilain valmistelun yhteydessä erityisesti tarkastella, ovatko tämän lainsäädännön yhteydessä toteutetut järjestelyt tarkoituksenmukaisia ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin, joilla viittomakielten asema ja kehittäminen voidaan turvata. (katso Kotuksen sivut)
Laki Kotimaisten kielten keskuksesta tuli voimaan 1.1.2012.

 Hieman asenteellinen kuva monin tavoin. Laittaako miettimään? Kuva:ClipArt
Mikä sitten on Kotus? Viralliselta nimeltään se on Kotimaisten kielten keskus ja Institutet för de inhemska språken.
Kotimaisten kielten keskus on opetus- ja
kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto.
Se on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos. Sen toiminnasta säädetään Kotimaisten kielten keskusta koskevassa laissa 1403/2011  
Katso tarkemmin:
Laki Kotimaisten kielten keskuksesta 1403/2011. Katso myös Valtioneuvoston asetus  Kotimaisten kielten keskuksesta (1566/2011)
Mitkä sitten ovat nämä kotimaiset kielet?
Siis rautalangasta vääntäen: Suomi-nimisen maan viralliset kielet! Kielet, joita Suomessa puhutaan. ( Ei siis maahanmuuttajien viime vuosina tänne tuomat kielet.)

– ei siis suomen sukukielet = suomalais-ugrilaiset kielet, joiden puhujia maailmassa on peräti 23 miljoonaa!
– eikä Itämeren suomalaiset kieletkään.

Vain ne kielet, joita siis Suomessa on puhuttu jo kauan: suomi ja suomenruotsi. Näitä kahta kieltä tutkitaan ja huolletaan, kehitetään ja ohjataan.

Tosin kyllä hiukan ihmettelen tuota ruotsin osuutta nykyaikana, mutta ehkä sillä tarkoitetaan ensisijaisesti  Ahvenanmaata. Lisäksi Kotus koordinoi (tarkoittanee jonkinlaista sopusuhtaiseen yhteistyöhön saattamista?) saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen lautakuntien työtä.

Mutta puolustaako Kotus suomen kieltä esim. englannin par'aikaa tekemää valloitusta vastaan? Omavastaukseni on, että ei ainakaan vielä kovin selkeästi. Ei ainakaan toistaiseksi, vaikka Kotushan ei sinänsä ole mitenkään uusi virasto. Se on toiminut vuodesta 1976 lähtien.

Kotuksen sivuilta voimme kuitenkin lukea:
Kielen aseman huollosta on kyse, kun tutkitaan ja seurataan kielen kehitystä ja tehtäviä yhteiskunnassa ja pyritään vaikuttamaan kieliyhteisön asenteisiin kielipoliittisilla kannanotoilla. Tavoitteena on tukea sitä, että omaa kieltä käytetään mahdollisimman laajasti eikä siirrytä tärkeillä aloilla jonkin toisen kielen käyttöön. (Lihavointi minun)
Toisin sanoen katsotaan, miten tilanne kehittyy, kun lainsäädäntökin on tullut nyt kuvaan mukaan.

Asioita hoitamaan on asetettu koulutettua väkeä:
"Kotimaisten kielten keskuksen johtajalla tulee olla tohtorin tutkinto, perehtyneisyys
keskuksen toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus."Kotus
 Katso myös:

Suomen kielen asema vaakalaudalla yliopistoissa

6.2.2012

Vuoden 2012 Runeberg-palkinto jaettiin

Su 5.2.2012

Katja Kettu vastaanotti tänään Runeberg-palkinnon kirjastaan Kätilö (WSOY).


Kuva: Ylen uutisista
Vuonna 1986 perustettu Runeberg-palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Se on sanomalehti Uusimaan, Porvoon kaupungin, Suomen kirjailijaliiton, Suomen arvostelijain liiton ja Finlands Svenska Författareföreniningin antama tunnustuspalkinto.

Voittajan valitsivat tällä kertaa kirjailija Mikaela Strömberg, kirjailija, käsikirjoittaja ja opettaja Vuokko Tolonen sekä raadin puheenjohtajana toiminut kriitikko Ville Hänninen. Ehdolla oli kahdeksan kirjaa.
"Muista ehdokkaista raati nosti esiin erityisesti Joni Pyysalon novellikokoelman Ja muita novelleja sekä Ralf Andtbackan esseekokoelman Magnetmemoarerna." (Aamulehti)
Katja Kettu alkaa helmikuussa 2012 toimia HS.fi:n kolumnistina.

Arvio Kätilö-romaanista mm. täällä:

Katso aikaisemmat Runeberg-palkinnonsaajat Wikipediasta.

Vuoden 2012 Runeberg-kirjallisuuspalkintoehdokkaat olivat Ralf Andtbackan esseistiikkaa ja lyriikkaa yhdistelevä Magnetmemoarerna (Ellips)Birgitta Bouchtin romaani Tusenblad, en kvinna som snubblar (Schildts), Siiri Enorannan romaani Gisellen kuolema (Robustos), Pauliina Haasjoen runokokoelma Aallonmurtaja (Otava), Kurt Högnäsin runokokoelma De bronsblå solarna (Söderströms), Katja Ketun romaani Kätilö (WSOY), Joni Pyysalon novellikokoelma Ja muita novelleja (WSOY) ja Essi Tammimaan romaani Paljain käsin (Gummerus). 
Nämä ehdokkaat oli valinnut yli 200:n teoksen joukosta esiraati, johon kuuluivat Hannu Niklander, Siru Kainulainen ja Ann-Christine Snickars.