21.2.2012

Hyvää kansainvälistä äidinkielen päivää!

Ti 21.2.2012

Tänään haluan kirjoittaa taas jotain suomen kielestä! Menossa on virallisesti kansainvälinen äidinkielen päivä nyt tänään 21. helmikuuta. Tänään on siis yksi UNESCOn teemapäivistä. Tarkoituksena on edistää kielellistä ja kulttuurillista moninaisuutta ja monikielisyyttä. Hyvä, että edes YK muistaa, että ihmisillä on oma äidinkieli! Teemana tänä vuonna:  “Mother tongue instruction and inclusive education”. 

Albert Edelfeltin piirros
Maailmassa puhutaan noin kuutta tuhatta kieltä. Näistä jo yli puolet on osittain kuolemassa ja vaarassa kadota lähivuosikymmeninä. Onko oma äidinkielemmekin saamassa kuoliniskuja? Suomessa on kaksi virallista äidinkieltä: suomi ja ruotsi.

Motto:

Äidinkielemme raikuen kaikuu

sanat soljuvat, unien kuvat,

yli maailman kauneimman kielen

sointu rakentaa sydänten tuvat
Raimo Suikkari kokoelmassa Kerran tulee kevät
(Runoja äidinkielen opetuksen puolesta ja hyväksi 1997)


Suomen valta

Nouse, riennä Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!
Suomen kieli, Suomen mieli,
niiss' on suoja Suomenmaan;
yksi mieli, yksi kieli,
Väinön kansan soinnuttaa.
Nouse, riennä, Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!


Suomalaisen kuokka, aura,
kyntäneet on Suomenmaan;
kasvoi vehnä taikka kaura,
maa on meidän perkmaa.
Kelläs täss' ois äänen vuoro
meidän maata johdattaa?
Nouse siis, sä Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!


Suomalainen yksin kesti
ruton, näljän aikana,
yksin miekallansa esti
vihoillisen maastansa;
suomalain' siis yksin käyköön
käsin ohjiin onnensa.
Nouse, nouse, Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!


Äänisjärvi, Pohjanlahti,
Auranrannat, Vienansuu,
siin' on, suomalainen, mahti,
jok' ei oo kenenkään muun,
sillä maalla sie oot vahti;
älä ääntäs halveksu!
Nouse, riennä, Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!

A.Oksanen 

7.8.1826 — 20.11.1889

(A. Oksanen alias August Engelbrekt Ahlqvist)

Mies muistettaneen valitettavasti parhaiten siitä, että hän kritisoi Aleksis Kiven romaanin Seitsemän veljestä (1870) aivan lyttyyn suorastaan pilkaten kirjailijaa. Kiven mielenterveys kärsi tästä kovasti. [Lisää tästä toisaalla] Kuitenkin Ahlqvist teki suuren työn edistämällä suomen kielen tutkimusta ja käyttöä. (Vihreä rouva)
Olemme kuulleet kieliriidoista ja monenlaisista suomen kieltä aikoinaan koskettaneista asioista.  Tuntuu kuin tuo kaikki olisi unohtunut nykyajan suomalaisilta. Suomen kieli on useimman suomalaisen äidinkieli. Suomen kieli on meille paljon muutakin kuin murteita (linkkejä murteisiin) ja kielioppia, useimmille se on ajattelun kieli.

Lainataanpa arabialaista sananlaskua

"Paras puhuja on se, joka saa ihmiset näkemään korvillaan." 
Minulle suomen kieli on siis äidinkieli ja suuri osa identiteettiäni. Tiedän, että moni haluaa myös oppia suomen kieltä, vaikka se ei olekaan puhujan äidinkieli (ilmainen linkki opiskeluun). Suomen kieltä voi opiskella myös yliopistossasekä pelkästään kielenä että tutkijan koulutuksena että äidinkielen opettajaksi opiskellen.
ABC-kirjan alkuruno
Suomen kielen lautakunta toimii Suomessa kielenhuollon asiantuntijana.On tietysti hienoa osata useita kieliä. Se avaa ovia erilaiseen ajatteluun, eri kulttuureihin jne. Mutta korvaako mikään sitä, jos et täysin hallitse omaa äidinkieltäsi?

Tutkitaanpa päivän historiaa:
Olli Moilanen: Äidinkielen päivän alkulähteillä
Leveät portaat vievät abstraktille kivimonumentille Dhakan yliopiston vehreällä kampuksella. Kapeat ja korkeat pylväät symboloivat äitiä ja hänen taistelussa kaatuneita poikiaan.
21. helmikuuta juhlittava kansainvälinen äidinkielen päivä sai alkunsa täällä tasan 60 vuotta sitten.
Tuolloin viisi opiskelijaa sai surmansa, kun he osoittivat mieltään äidinkielensä bengalin puolesta. Pakistan oli ollut olemassa vasta viisi vuotta, kun Länsi-Pakistanin (nykyinen Pakistan) urdunkielinen eliitti oli jo ehtinyt suututtaa itäpakistanilaiset (nykyinen Bangladesh) sallimalla hallinnon kielenä vain urdun.
Mielenkiintoista on se, ettei kyse ollut vähemmistökielestä. Bengalia puhui äidinkielenään itse asiassa jopa 55 prosenttia Pakistanin väestöstä, ja urdua vain 3 prosenttia.
Kielestä muodostui keskeinen teema Bangladeshin itsenäisyyspyrkimyksissä, ja kielen vaaliminen on edelleen tärkeän osa kansallista identiteettiä. Bangladesh itsenäistyi verisen sisällissodan jälkeen 1971.
YK:n kulttuurijärjestö Unesco hyväksyi vuonna 1999 Bangladeshin ehdotuksen juhlia kansainvälistä äidinkielen päivää 21. helmikuuta. Tämän vuoden teemana on oikeus koulunkäyntiin äidinkielellä. (Olli Moilanen)
Koska lainasin pitkän pätkän Olli Moilasen tekstiä, kerron kuka hän on. Omien sanojensa mukaan
Olli Moilanen
"Vietän virkavapaata ulkoministeriön verkkotoimittajan virastani työskentelemällä vapaana toimittajana ja valokuvaajana Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa. Seurailen Bangladeshin lisäksi laajemminkin Etelä- ja Kaakkois-Aasiaa."(Tieto yllämainitusta linkistä)
Hyvää äidinkielen päivän jatkoa kaikille! Tätä niin kuin ystävänpäivääkin voisimme viettää vaikka joka päivä!


 

8 kommenttia:

  1. Noloa, mutta en tiennytkään, että tänään on äidinkielen päivä! Hieno päivä siis ja kunniansa ansainnut :) Hyvää sellaista sinullekin ja kiitos näistä muistuttavista bloggauksista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minustakin kansaivälinen äidinkielen päivä on päivänsä ansainnut! Kouluissa tätä ei ny ainakaan Helsingissä voitu huomioida, koska on hiihtolomaviikko.

      Poista
  2. Anteeksi, en minäkään tiennyt, että kansainvälinen äidinkielenpäivä on edes olemassa...Luulin että Agricolan päivää juhlitaan juuri siksi, että hän perusti suomenkielen. Se on vasta huhtikuussa;)

    Mukavaa lomaviikkoa, Marleena.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toistakymmentä vuotta kyllä jo vietetty, mutta aika vähän mediassa on huomioitu. Kiitos Aili-mummo!

      Poista
  3. Äidinkielen asia on ollut monelta kantilta lähellä elämää. Thaimaassa asuessamme osa lapsista - ikäkaudesta riippuen - oli välillä lähes kolmikielinen, kodin suomi, ympäristön thai ja koulun englanti. Joku heistä oli niin sisäistänyt kolmenlaisen ääntämisen, että vastasi eri kielillä tapahtuvaan nimenkyselyyn aina sen kielen mukaisella ääntämyksellä :)

    Pidimme silloin hyvin tarkkaa huolta siitä, että kotona puhuttiin suomea. Myös perheen Esikoinen piti omalta osaltaan sisarusten keskeistä komentoa eikä suvainnut englantia edes lasten keskinäisissä jutuissa. Äidinkieli on sydämen kieli. Nyt myöhemmin lapset kyllä välillä keskenään rentoutuvat ja juttelevat myös englanniksi...

    Toisaalta, ollessani nyt tekemisissä maahanmuuttajien kanssa, olen rohkaissut, että monikulttuurisissa perheissä molemmat vanhemmat puhuvat lasten kanssa pääsääntöisesti omaa kieltään. Sehän on tunnekieli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mm, äidinkieli on tosiaan sydämen kieli. On hyvä, että maahanmuttajien lapset oppivat kunnolla myös sukunsa kielen, oman äidinkielensä. Toisaalta usein maahanmuuttajien lapset ovat perheessä ainoat, jotka osaavat esim. Suomessa suomea. Varsinkin äidit ovat usein vain kotona eivätkä opi suomea siksi missään. Lapset voisivat siinä asiassa kyllä auttaa, koska monet lapset puhuvat aivan sujuvaa suomea.

      Poista
  4. Mielenkiintoista, olen niin vanha et oli pakko lukea katekeesia, nyt olen aikuisena vaihtanut äidinkielen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä juttu. Voiko äidinkielen tosiaan vaihtaa... kokonaan?

      Poista

Kiitos vierailustasi blogissani, toivottavasti tulet uudelleenkin.
Jätä viesti tai kommentti, ne ilahduttavat aina.

Sähköposti pitää laittaa, jotta linkki toimii, mutta sitä ei näytetä julkisesti.

Valitettavasti anonyyminä ei tähän blogiin voi enää kommentoida. Nimettömät kommentit poistetaan, joten laita kommenttiisi ainakin nimimerkki.

Jos kirjoitat kommentin Nimi/URL-osoite-vaihtoehdolla, aloita URL-linkki http://-alulla, että se toimii!

Nimi/URL-osoite on oikea vaihtoehto esimerkiksi, jos blogisi on muussa palvelussa kuin Bloggerissa.


Kiitos kommentista! Palautetta on kiva saada.