Lohtuostoksia ;)

Ti 15.11.2011

Tänään ratkaisin yhden arvoituksen: Miksi kotini on täynnä kirjoja? Vastaus on ainakin osittain tämä: lohtuostoksia! Olenkohan jotenkin riippuvainen kirjoista!!?

Ainakin tänään ostin nämä kirjat kyseisestä syystä! En mennyt jäätelölle, en ostanut suklaata, en istunut kahvilassa, en mennyt elokuviin, en soittanut ystävälle, vaan ostin kirjoja! Peräti kolme. Toisinaan tarvitsen suklaata vastaavaan vaivaan. Nämä kirjat eivät kyllä pahemmin rasittaneet kukkaroani. Maksoin niistä yhteensä vain yhden euron. Menin kyllä kyseiseen kierrätyspuotiin tarkoituksena ostaa vain yksi kirja. Mutta kun tarjouksessa oli kolme kirjaa eurolla, tottahan valitsin kolme kirjaa.

Maksoin tänään vinon pinon laskuja, asuntolainaa ynnä muuta suurin piirtein tilin tyhjäksi. Sitten varasin terveysasemalta ajan kipeän polveni takia. Jo neljäs kuukausi linkuttamista. Saa nähdä voiko polvelle enää tehdä mitään. Loukkasin sen jo kesällä enkä saanut siihen lääkärien kesälomien takia mitään kunnollista hoitoa. Syksy on mennyt kiireiden merkeissä (taas sana jota ei saa käyttää, niin sanoi ainakin Manta, lukioluokkieni suomenmaikka! Älä kerro kenellekään että olen itsekin suomenmaikka!) ja ajattelin, että kyllä se siitä, vaan viimeisimmän kuukauden aikana polveni on vaan mennyt taas huonommaksi.  Kierukka poikki, ristiside tai nivelsineet revähtäneet? Saa nähdä tuleeko siihen nyt jotain järkevää apua.

On sentään suurenmoista, että kirjat on keksitty! Ja nykyisin on paljon divareita, kirppiksiä, kierrätyskeskuksia, joten kiinnostavia kirjoja voi saada halvalla jopa ilmaiseksi, mikä ei omana opiskeluaikanani vielä ollut mahdollista. Silloin kirpputoreja oli lähinnä vain Pariisissa ja Roomassa. Divarien kirjatkin olivat silloin vielä aika kalliita.

Olen vuosia kerännyt taiteilijoiden elämäkertoja ja päiväkirjoja. Nämä kolme kirjaa ovat juuri tuota sarjaa: taiteilijaelämää. Tuon Ain'Elisabet Pennasen kirjan olen lukenut kauan sitten. Siihen liittyy pieni vähän surkea tapauskin. Kirja oli lainassa kirjastosta ja sitten siihen kaatui kahvia! Olin silloin tosi köyhä tyttö ja pelkäsin kirjaa palauttaessani, että joudun maksamaan kirjan. Vaan kirjastonhoitaja ei joko huomannut asiaa tai sitten sääli köyhännäköistä opiskelijatyttöä ja antoi asian olla. Muistelen tapausta sangen kiitollisena, sillä siihen aikaan minun olisi ollut tosi vaikeaa saada rahat uuteen kirjaan. Olenhan minä tuon tapauksen jälkeen kuitenkin maksanut vuosia reippaasti veroja, joista kirjastojen määrärahatkin otetaan.

Oikeastaan nämä kirjat kuuluvat myös Lurun Taiteilijaelämää-haasteen antamaan innoitukseen, joka tosin kohdallani ei ole aivan uusi, sillä olen jo vuosia kerännyt taidekirjoja ja taiteilijaelämäkertoja ja vastaavia kirjoja.