Kuva: Maahenki |
Tämä ei myöskään ole varsinainen joulukirja, vaan se sisältää koko vuoden arjen ja juhlan viettoon liittyviä tapoja, uskomuksia ja ruokaohjeita.
Minusta kirja on sikäli mielenkiintoinen, että se on kuin satua alusta loppuun. Kirsi Manninen on koonnut yhteen suuren määrän vanhoja suomalaisia uskomuksia, työtapoja ja ruokaohjeita. Aki Paavolan ottamat kuvat Eija Porkolan kokoamasta tonttumaailmasta talonpoikaisessa Tyynelän pihapiirissä Larsmon kylässä Pohjanlahden rannalla tekevät kirjasta niin kansanperinteistä kiinnostuneille aikuisille kuin myös lapsenmielisille ja lapsillekin mukavan katselukirjan. Ikivanhoista uskomuksista ja tavoista huolimatta tämän kirjan tontut viettävät pääasiassa hyväntahtoista elämää ja käyvät joulukirkossakin. Kirja on täynnä pakanuuden aikaista arkea ja juhlaa susien karkotuksesta lemmennostatukseen.
Kuva: Maahenki |
ISBN 978-952-5870-32-9
Julkaisupäivämäärä: 29.08.2011
Kuvitus: Aki Paavola. Kuvausjärjestelyt: Eija Porkola
Ulkoasu: Riikka Löytökorpi
Sivumäärä: 160
Koko: 265 x 240 mm
Sidos: Sidottu
Kirjastoluokka: YKL 49.2 ja 40.7
Kielet: suomi (myös englannin- ja ruotsinkieliset laitokset)
Tämä ei ole vain jouluajan kirja, vaan mielenkiintoinen kurkistus entisajan maailmaan, vanhan kansan uskomuksiin ja tapoihin. Tätä kirjaa voisi nimittää suorastaan museoksi: suoranainen museokäynti kirjan muodossa, siis kuin museo omassa kirjahyllyssä, museokirja, kirjanmuotoinen museo. :D
Suomen kielen opiskeluuni liittyi aikoinaan myös jonkin verran kansatieteen asioita. Tässä on oiva tietokirja jokaiselle, joka haluaa tietää jotain suomalaisesta kansanperinteestä.
Jos kirjassa jokin tökkii, niin se on tuo naiivi pakanuus taikoineen, asiat joihin jotkut jopa vieläkin tosissaan uskovat ja jotka ovat semmoista horoskooppi-luokkaa. Jotkut uskomukset lienevät jo aikansa eläneitä: Esimerkiksi tulevan sulhasensa nähdäkseen nuoren neidon piti paitasillaan tai alasti kiertää juhannusyönä ruispeltoa tai kaivoa, saunaa tai kolme kertaa muutettua riihtä.
Tämän kirjan uskomukset ja taiat ovat sieltä kilteimmästä päästä, mutta kuitenkin New Age ja noituuskin tulevat tästä kirjasta mieleen, ei voi mitään.
Suomalaiset ovat aina eläneet lähellä luontoa "hyvässä yhteisymmärryksessä" luonnon kanssa. Vieläkin, vain se taikauskopuoli on poistunut/vähentynyt. Varmaan mielenkiintoinen kirja lukea.
VastaaPoistaSirkka, todellakin niin on. Suomalaisiahan on kaikkialla nimitetty metsäläisiksi, metsäsuomalaisiksi jne. Olemme sinut luonnon kanssa, metsää on nimitetty jopa kirkoksemme. Jumalan kunnia näkyy luonnossa.
VastaaPoistaMinusta tuokin pakanuuden aika on hyvä tuntea; silloin tuntee paremmin omat juurensa.
VastaaPoistaVarmasti ihan mielenkiintoinen kirja.O_O
Kiitos kun esittelit tämän teoksen, Marleena.<3
Sinänsä mielenkiintoinen aihepiiri, mutta en ole aivan vakuuttunut, että tuolla kirjalla olisi mitään uutta annettavaa. Saattaa johtua myös kannesta, josta en kauheasti pidä. Täytyy kuitenkin selailla, jos tuo kirja tulee jossain vastaan.
VastaaPoistaAili-mummo, minustakin on hyvä tietää, mimmoisessa maailmassa ennen monet elivät. Ruokaohjeet tässä kirjassa vaikuttavat kiinnostavilta. En ole kuitenkaan niitä vielä kokeillut.
VastaaPoistaAnnika, mielestäni kirjan paras anti on nuo perinneruokaohjeet.
VastaaPoista