Mitä sanoja nuoret käyttävät

Lauantai 15. tammikuuta 2011

Merituuli Saikkonen kokosi helsinkiläisten koululaisten avulla pienen, mutta silti yllättävän laajan, vaikkakin yksipuolisen, sanakirjan nuorten käyttämistä sanoista. Se julkaistiin Helsingin Sanomissa 29.12.2010. Mukana olivat Viikin Normaalikoulun peruskoulun ja lukion sekä Helsingin Tekniikan alan oppilaitoksen oppilaat Vallilasta, yhteensä 147 oppilasta.

Tässä maistiaisia tuosta nuorten sanastosta:

Kiva gliffa, nasta, über, magee, muikee, jeba cool, jeessi, kivis, pjade, jebou!

Tyhmä bönde, urpo, dorka, vajaa, kura, jäinen, kilipää, pelle, stupido, janari

Hyvä jepa, jeba, bona, kingi, kova, huippu, kermane, perus, huima, perfecto

Tosi hyvä leetti, überhyvä, eeppinen, legenda, HC, jeez, tajuton, kone, jäätävä

Huono sukka, susi, göntsä, laimee, floppi, fail, spörde, kuiva, busted

Nätti tyttö hyvännäköinen dudette/tsirbula/smirgula/gissa/friidu, piukkis, kinkku

Komea poika hyvännäköinen jäbä/kolli/dude/ sälli/man, gmis, kuumake, lippatukka

Kovis gangsteri, gänstä, arska, rambo, jou jou, räkis, wannabe, bädäri

Euro ege, ee, eugeni, eegeni

Oleilla hengata, lagata, lojua, jillata, emergoitua, vaikuttaa, jumittaa, yltsii, pygii

Tupakoida käydä röökillä/kemiläisellä/röölillä, hiisata röökiä, kessutella

Kännätä vetää lärvit/kännitpää täytee/kuppia, pämpätä, ördätä, vetää tonni käteen

Olla humalassa olla känäs/keitos/jurris/pienissä/laivalla/naulakko päässä/spugena

Pussailla nuolla, kismailla, kielaroida, lipoa, vaihtaa räkää, imutella, pusutella

Mennä lukkoon jäätyä, tulla blackout, pata lyö tyhjää, bugittaa

Tehdä joku asia hyvin ownata, servata, panostaa, starailla, skujaa pjadesti

Ajella autolla ympäriinsä kruisailla, skujata, ajaa paskarinkiä/rundia/stadin munkkia

Suosittuja hokemia: jepa, sun isäs, sun mutsis hoi, aina ei mee nallekarkit tasan

Epäsuosittuja hokemia: ihku, daa, simosti, Ismo, elämä on, liian hapokasta, aikusten oikeesti

Esimerkkilauseita: Ensin vedetään taikajuomaa, sitten ollaan naulakko päässä.
Yksi käy pliffillä, toinen hiisaa röökin. Pari juustoa. (Pari kolikkoa)

Suosittuja lyhenteitä: fb, tuubi, rolf, emt (en minä tiedä), pj (pata jurrissa), rks (rakas), kdi (kiitos)

Kuvaakohan tämä sanakirja myös sitä maailmaa, jossa nuoret elävät? Aika pinnallinen sanavarasto on, jos nämä ovat tärkeimmät sanat.

Suomen kielen uudet sanat

8. tammikuuta 2011

Eilen tipahti postiluukusta vuoden ensimmäinen Suomen kuvalehti. En ole tilaaja ja minulle tulee vain yksi tilattu lehti toistaiseksi: Parnasso. Suomen kuvalehteä saan pari kolme numeroa bonuksena. Aarre Huhtala on koonnut tähän numeroon 1/2011 artikkelin nimeltä Vuoden 2010 sanat eli aukeaman verran suomen kieleen ilmaantuneita uusia sanoja.

Jokunen viikko sitten kuulin ällistyttävän asian: uusia suomen kielen sanoja syntyy päivittäin jo paljon ja vuodessa useita satoja, ehkä jopa tuhansia,  vaikka kaikki sanat eivät jääkään elämään. Myös vanhat sanat saavat uusia merkityksiä ja tietysti maahanmuuttajien mukana tulee heidän kielistään vaikutteita, eniten kuitenkin tällä hetkellä englannista. Meillä ei olla samalla tavalla tarkkoja kielen kanssa kuin esimerkiksi Ranskassa, missä mainosteksteistä ja vastaavista saa sakot, jos niissä käytetään muita kuin ranskan kielen sanoja.

Huhtala nostaa esiin kaksi sanaa: tuhkajumi ja vuvuzela. Tuhkajumin voisi melkein arvatakin, mutta se ei tarkoita tuhkaamisen aiheuttajaa vrt. tupajumi, vaan se merkitsee Islannin viime vuotisen tulivuorenpurkauksen aiheuttamaa lentoliikenteen seisausta. Vuvuzelan ehkä tiedättekin, – minä epäurheiluohjelmaintoisena en tiennyt –, se on matalasti törisevä torvi, joka tuli tunnetuksi jalkapallon MM-turnauksessa Etelä-Afrikassa. Uusia urheiluun liittyviä termejä Huhtala luettelee useita. Ehkä hän on innokas penkkiurheilija.

Lukevia ihmisiä saattaa kiinnostaa, että tabletti sanaa käytetään levymäisestä tietokoneen ja lukulaitteen välimuodosta.

Tässä pieni uudissanakirja:

tappajasepeli = teräväsärmäinen sepeli, joka puhkoo polkupyöränrenkaita
tulilude = punamusta lude, ilmeisesti Venäjän puukuormien mukana Kaakkois-Suomeen levinnyt lude
uppotramboliini = uima-altaan pohjalle asennettu tramboliini
valosaaste = turha, tuhlaileva valaistus
verkkonäkyvyys = digitaalinen jalanjälki, näkyvyys verkossa, erityisesti sosiaalisessa mediassa
pyörätasku = pyöräilijöille risteyksessä merkitty ryhmittymisalue
Mikki Hiiren urapolku = eri alojen pätkätöistä rakentuva ura
kliktivismi = tehoton asioihin vaikuttaminen Internetin keskustelusivuja klikkaamalla
hidas kirjallisuus = kirjallisuus, joka vaatii lukijaltaan paneutumista esim. Hyryn Uuni
lemmenlukko = munalukko, jonka rakastavaiset kiinnittävät sillankaiteeseen merkiksi pysyvästä rakkaudestaan

Hyviä asiaan liittyviä linkkejä:

Uudissana – Wikipedia
Uusia sanoja – Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Muistan ainakin yhden sanan, jonka Irwin Goodman aikanaan lanseerasi: häirikkö
Mitähän muita vanhoja uudissanoja mahtaa ollakaan? Muistan, että teippiä nimitettiin aluksi tarraksi, mutta nykyisin tarralla on oma merkityksensä ja teippi -sana on yleistynyt.

Kirja, joka on paljon muutakin kuin kirja

Tiistai 4. tammikuuta 2011

Miina Savolaisen kirjalla Maailman ihanin tyttö ei ole jyrkkää julkaisuvuotta, sillä tätä kirjaa ei pidä unohtaa jonkin julkaisuvuoden kirjaksi. Sehän ei itse asiassa olekaan pelkkä kirja, vaan kooste laajasta näyttelystä, joka on kiertänyt vuoden 2003 jälkeen sekä kotimaassa että ulkomailla. Kirja ilmestyi vuonna 2008.

Näyttelyn voi nähdä Tampereen Taidehallissa vielä 27. 2.2011 saakka. Näyttely lähtee kesällä 2011 Pohjois-Amerikan kiertueelle kanadaan ja Yhdysvaltoihin.

Projekti sai alkunsa jo 1998, jolloin valokuvaaja, taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolainen alkoi kuvata Hyvösen lastenkodin tyttöjä heidän omista lähtökohdistaan käsin.Tytöt saivat valita sekä asunsa että kuvauspaikan. Mukana on kymmenen tyttöä, joiden kanssa Miina Savolainen on tehnyt työtä kymmenen vuoden ajan.

Tuloksena on syntyi Voimauttavan valokuvan koulutusohjelma. Hanke on ollut Miina Savolaisen taiteen maisterin lopputyö, jonka hän on tehnyt Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolle. Savolainen on saanut Valtion lastenkulttuurin palkinnon ja kirja on valittu vuoden 2008 kauneimpien kirjojen joukkoon. Teos on saanut kiitosta myös käsintehdystä grafiikastaan, materiaalivalinnoista ja painojäljestä. Taidegrafiikasta vastaa Pia Lång ja taitossa on Savolaisen lisäksi ollut mukana Minna Luoma.

Kirja itsessään on kaunis taidekirja, joka on sisällöltään hyvin koskettava. Harvinainen kirja, sillä sen päähenkilöt ovat tuntevia ja kokevia nuoria, joiden elämää tämä kirja on monin tavoin koskettanut. Kirja on tekstitetty sekä suomeksi että englanniksi.

Kirjaan liittyviä linkkejä:

Tampereen valokuvanäyttely

Miina Savolainen Youtubessa

Kirjasta Wikipediassa

Voimauttava valokuva (suomeksi ja englanniksi)

Implisiittinen

Kuva: Clip Art

Maanantai 3. tammikuuta 2011

Opiskeluajoilta mieleeni on jäänyt proffa, joka käytti solkenaan sivistyssanoja.

Koulunpenkiltä yliopiston luentosaliin siirtyminen ei ollut vaikeaa siinä mielessä, että kummassakin paikassa kysyttiin enemmän istumalihaksia kuin aivolihaksia. Passiivista kuuntelua oli yliopistolla kuitenkin enemmän, proffat harvoin kysyivät meiltä opiskelijoilta mitään, paitsi luentojen lopulla kirjallisesti.

Vain yhden proffan luennoilla piti hieman pinnistellä, – hänen, joka ryyditti puheensa lähes jokaisen lauseen vähintään yhdellä sivistyssanalla –, että sai monet oudot sanat oikeassa kirjoitusasussaan muistiin, varsinkin silloin kun sanan merkitys oli tuntematon. Vähitellen tuon papparaisen tyyliin tottui ja sivistyssanojen merkityksen oppi arvaamaan asiayhteydestä ainakin osittain.

Mainio sana tuo implisiittinen, se sisältää runsain määrin myös jokaisen kirjallisuuden harrastajan tarvitsemia valmiuksia.

Wikipedia: "Implisiittinen tarkoittaa johonkin sisältyvää tai siitä pääteltävissä olevaa, toisin sanoen julkilausumatonta, mutta asiayhteydestä pääteltävissä olevaa asiaa. Esimerkiksi kirjoittamaton sääntö tai hiljainen sopimus on niin sanottu implisiittinen sopimus.

Implisiittisen vastakohta on eksplisiittinen. Implisiittisestä voidaan johtaa sana implisoida, eli implikoida.

Esimerkiksi itävaltalais-englantilaisen filosofin, Wittgensteinin, voidaan katsoa implisiittisesti kritisoineen varhaisen kautensa Tractatus logico-philosophicus -teoksen teoriaa asiasta, mitä ei voida sanoin ilmaista. (Lähde: G.H. von Wright, Logiikka, Filosofia ja Kieli)"

Tässä haluan myös tuoda esiin ajatukseni siitä, että jokainen kirjaesittely, -arvostelu, -arvio on tietyssä määrin fiktiota, uutta tarinaa tarinoista, kuten todistajien lausunnot ovat näkökulmia näkemästään tapahtumasta.